Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Mutta määrätyt ehdot olivat nyt täytetyt, eikä muuta: Alkeste tuli Admeton puolisoksi ja nuori parikunta eleskeli sitten Feren kaupungissa, tavattoman ja harvoin nähdyn onnen omina. Apolloni yhä Admeton karjoja kaitsi. Mutta vaikka Admeto näin oli mahtavan jumalan erinäisessä suosiossa, hän ei kuitenkaan voinut välttää sitä kohtaloa, joka kullekin ihmiselle säädetty on.
Mut kosken kuumassa kuohussa, Juur' jossa sen juoksu suorin, On, päällä vaahtinen vaippansa, Yks' Ahtolan neito nuorin; Se Vellamon karjoja paimentaa, Ja koskien kuohua katsastaa. Sydän on Vellamon neidollai Sen vaahtisen vaipan alla, Ja lemmen liekki se aallossai Voi syttyä niinkuin maalla: Ja Vilhoa neitonen Vellamon Se katsellut kauan ja liioin on.
»Minne heität naisesi nuoren, Poikani poloinen?» »Mieron miehiä katselkohon, Emoni kultainen». »Minne heität poikasi nuoren, Poikani poloinen?» »Mieron koulua kärsiköhön, Emoni kultainen». »Minne heität tyttösi nuoren, Poikani poloinen?» »Mieron karjoja kaitsekohon, Emoni kultainen». »Koskas taasen kotihin käännyt, Poikani poloinen?» »Konsa korppi valkenevi, Emoni kultainen».
Vaan väki Argos-maan, kun Hektorin poistuvan keksi, kiihtyvin innoin taas kävi kimppuun iliolaisten. Ensimmäisen kaas uros nopsa Oileun poika, Aias, kärkevin peitsin, sai tuta Satnios tuota, aaluva Enopsin, vedenneidon kantama kauniin, Satnioeis-joen luona kun Enops karjoja kaitsi.
LYYLI: Kuin tiuku helisi hänen äänensä isäni tuvassa tummaisessa, kun hän lauloi lapsellensa, mutta kun hän kotiin karjoja huhuili, kierteli se niinkuin etäisen kanteleen kaiku pitkin Hämeen punertavia hongikoita... LYYLI: Ja kuitenkin muistat sinä häntä enkä pidä ihmeenä sitä, sillä hän oli kaunis nähdä ja sangen suloinen kaulata sinun Herrasi Jumalasi kasvojen alla... TUOMAS: Onneton nainen!
Tuoll' olen kiikkunut kivillä lapsena, mansikanmarjoja syönyt, tääll' olen liikkunut, lehdoissa lempinyt, laulanut, leikkiä lyönyt, noit' olen soutanut virtoja, järviä, ajellen karjoja Ahdin, soutanut, joutanut, joikunut heimosta hengen ja kauneuden mahdin. Milloin ja missä?
Nyt tuli taas semmoinen tulen leimaus, ett'eiwät he ikään olleet semmoista nähneet; jota seurasi heti semmoinen hirweä järäys, että kaikki silmänräpäyksessä meni nurin, ei näkynyt enää huoneista ei tawaroista minkään näköistä, ei karjoja laitumella, eikä suuria ja täysiä jywäaittoja. He makasiwat talwisen taiwaan alla paljaalla lumella ja lunta tuli sakeasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät