Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Pois, pois! komensi linnan päällikkö samalla tuimalla äänellä, kääntyen itse poispäin, ettei kukaan näkisi petollista kyyneltä hänen silmännurkassaan. Kuuletteko vain? kuuletteko? kiljui eräs äiti vimmoissaan. Mekö pois! Tiedättekö, minkätähden hän niin sanoo? Sentähden, että hän itse on kahdesti karannut vihollisen käsistä.
Muistakaa, ei kukaan saa kirjoittaa hänen anomuksensa alle. *Edelliset, Kosmin, Wasjka, Matti, Vouti, Liisa, Mari, Anni, Andrei, Kansaa.* Kosmin. No, tahdotteko kirjoittaa paperin alle? Talonpojat. Emme! Kosmin. Se, joka tietää, missä karannut vanki on, ja sen heti ilmoittaa, hän pääsee kaikesta siitä edesvastauksesta, minkä alle muut joutuvat. Huttunen. Tuota... Juvakka.
Sillä välin oli Ilsekin tullut portaita ylös ja torui minua, että olin "karannut hänen luotansa" hänen katsellessaan turmiota, jonka hevonen oli tehnyt kasvihuoneessa. "Sepä kaunis juttu, jonka hirveä eläin on saanut aikaan!" sanoi hän kovin pahoillansa.
"Mitä tämä on?" huusi Fleming nyt wihastuneena. "Minusta on kuin tuntisin hänen äänensä hän on joku hullu, joka on karannut hoitajaltaan." Näin sanoen hän nousi pöydästä, meni naisen eteen ja nosti mustaa werhoa sen silmiltä. "Ha! mitä kaikkea! Tohtori on laskenut irti tuon onnettoman potilaansa. Anna, hywä Anna," sanoi hän houkutellen.
Hänen silmänsä iskivät tulta, kynnet kävivät harillensa ja aivan varmaan olisi hän karannut Evaan kiinni, ellei noita vieraita olisi ollut. Nyt hänen täytyi tyytyä toivomaan Evan tuohon tuliseen takkaan, missä hän riemuiten olisi nähnyt hänen kärventyvän ja kiemurtelevan. "Mitä sala-viittauksia sinä ryökäle uskallat tässä tuoda esille", huusi Lydia.
Keitähän lurjuksia ne lienevät? virkkoi nuorukainen; siitä olen vakuutettu, etteivät ne kuulu tämän seudun rahvaaseen ... varmaan on elinkautisvankeja karannut... Nuorukainen vaikeni, sillä hän kuuli lehtimajasta syvän huokauksen.
Te olette siis se, sanoi hän, josta on puhuttu sanomalehdissä ja joka olette karannut miehenne luota. Sitä enemmän syytä minulla on viedä teidät poliisin luo, josta luultavasti tulette vaeltamaan suoraan ojennuslaitokseen. Nainen punastui kovasti, mutta oli vaiti. Tähän soimaukseen hän ei voinut mitään vastata. Oi Bernhard, Bernhard! ajatteli hän sydämensä syvyydessä.
Hänen silmänsä olivat kirkkaat, vaikka vähäisen vetiset, ja hänen poskensa olivat maalatut lapsen verellä." "Voi! kuinka hauskaa; mitä he sanoivat?" "Mies oli karannut Salomonin henkivartiostosta. Portto herutteli hänestä koko salaisuuden." "Kerro minulle, velikulta." "Minä näytän sen sinulle, mutta en kerro." "Voi! kerro sentään." "No, kuule siis.
Hänen suunsa valahti auki emännän kertoessa. Vähän aikaa istui mies kuin huumauksessa. »Ja ettäkö Santra olisi karannut sitä varten, että?...» Ella ei voinut jatkaa pitemmälle, mutta ymmärsihän emäntä liiankin hyvin kysymyksen. »Mistä, herran nimessä, minä sitä tietäisin!» »No kuka, kuka ... kuka hänet on vienyt? Voi sun...» »Mistä minä, hyvä ihminen, sen tiedän.»
»Sanokaa minulle, herra asianajaja», hän lopuksi kysyi, »olemme kai teidän mielestänne tänä päivänä olleet oikeita hurjapäitä, hevonen karannut tallista ja rouva talosta?» »Ja saat uskoa, että hauskaa olemme pitäneet», vakuutteli Alette. »Ja minä voin vakuuttaa, että tulit luokseni konttoriin niin raittiina ja reippaana kuin jos olisit käynyt Amerikassa», Jakob selitti.
Päivän Sana
Muut Etsivät