Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
"Elä joutavia riskaa", sanoi Matti Iidalle, "mennään vaan Mankkiselle karamellia syömään, niin kauaksi kuin alkavat kokkojaan sytytellä. Mitä sinä noista vanhoista piittaat!" "Niin, niin, mitäs katsot kaitanaama, luuletkos nälän olevan", sanoi Iida rohkaistuneena Esalle, mutta Esa ei vastannut enää mitään.
Neljäs on komea ja ylpeä mies, joka ei antaudu kanssani minkäänlaiseen keskusteluun eikä ota vastaan paperossia eikä karamellia, kuten toiset. Hän istuu enimmiten yksinään ja pitää hyvää huolta komeista, punertavista viiksistään. Kaikilla heillä on mukanaan hyvät eväät ja ravintola-asemilta hakevat he aina teevettä.
Se näyttiin siihen muualta wedetyn jotakin rakennustarwetta warten, mutta siihen oli se käyttämättömänä jäänyt. Hywäpä oli, että niin oli käynyt, sillä se oli nyt mummon kauppapuodin perustuksena. Tuon kiwen päällä oli näet noin puolitoista kyynärää pitkä ja kyynärän leweä laatikko, jossa oli sikaaria, paperossia, karamelliä ja siirappikakkuja.
Margarethaani en itse tavannut, vaan eräs pikkuinen juutalaispoika lupasi toimittaa kirjeeni sisarelleen, kun hänelle lupasin palkaksi kourallisen karamellia, ja luultavasti saapuikin kirjeeni niitä teitä kunniallisesti perille. Vanhemmilleni menevä kirje oli kiireessä unehtunut avonaisena asuntoni pöydälle ja siitä oli isäntä sen löytänyt, niinkuin muinoinen mustalaispoika talonpöydältä veitsen.
Otapas Teodor laukustani muutama pieni leivos ei, ei niitä, ne ovat Ehrenkrok'in karamellia niin, juuri tuo oi, miten makeata se syö, tuo siunattu eläin!" sanoi harmaisin puettu rouva; "kapteeni pitäisi myös tämmöisen pienen koiran. Laulapas Katalaani! Kas niin, istupas laulamaan, niin saat jotakin." Tuo pieni vilkkusilmä lemmikki istuutui ja alkoi ulvoa muutamia säveleitä.
Siellä kuulin, että Marin, kamreerskan, pieni poika oli kipeä ja Mutta, kuuleppas, kuinka pikku Ilmari jaksaa? BERTHA. Hyvin, Jumalan kiitos! AMALIA. Sepä hauskaa; minulla on taskussani hänelle karamellia. Ahaa, jopa sen löydän! Kas tässä! Mutta voi suuri Jumala, siellä vasta surkeata oli! BERTHA. Noo? AKSEL. Oliko poika kuollut?
Kotoolla sai Topias Josusta apulaisen ja Topi oli ilonpäivissä heidän käsissään. Puskettiin härkää, hypeltiin harakkaa, pidettiin piilosta. Josu kasteli kielellään karamellia, pisteli niitä pojan kasvot täyteen. Otti sitte revolverin, tähtäsi sillä pojan nenänpäähän. Helka kaljahti, lipsahdus kuului ja paperossi lensi luotina ulos.
Muutamat pikkulapset olivat piilosilla ja karskuttivat karamellia; muutamat naiset, jotka eräästä pysäyspaikasta olivat tulleet laivaan, kantaen toisessa kädessä kukka-, toisessa kirsikkakoria, alkoivat syödä kirsikoitaan ja puhua jumaluusopin ylioppilaista ja kihlauksista. Knut istuutui Kornelian viereen.
"Mikä mummo?" kysyiwät nämä ja katsella töllisteliwät heitä. "Hän, joka tässä aina kaupitteli sikaaria, paperossia, siirappikakkuja ja karamelliä." "Emme me tiedä", sanoiwat he ja meniwät tiehensä. He kai eiwät olleet tulleet tuntemaan mummoa. Kauppatowerit ajoiwat majataloonsa. Talon asukkaat oliwat tulleet mummolle tutuksi Makkosen ja Mielosen kautta.
Päivän Sana
Muut Etsivät