Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
*Rebekka*. Rosmer-suvun näkökanta elämästä tai ainakin *sinun* näkökantasi on turmellut minun tahtoni! *Rosmer*. Turmellut? *Rebekka*. Niin, tehnyt sen sairaaksi. Sitonut sen sellaisten lakien alaiseksi, joilla ennen ei ollut arvoa silmissäni. Yhdys-elämä sinun kanssasi on jalostanut minun mieleni *Rosmer*. Ooh, voisin vaan luottaa siihen! *Rebekka*. Voit lujasti luottaa siihen.
Kun Hilja meni kotiinpäin, juoksi Alma hänen perässään, huutaen: »Hilja, Hilja, odotas, minä tulen kanssasi, minun kotini on sielläpäin kuin sinunkin kotisi.» Hilja odotti siksi, että Alma hänet saavutti; sitte tytöt menivät yhdessä ja päättivät, että he myös yhdessä kouluun palaisivat.
Siinähän onkin jo suvanto ja voitto ja lepo! Siinä on leppoisa, sileä suvanto, jota vene viiltää, niinkuin sitä nyt työntäisivät samat voimat ylös, jotka äsken painoivat sitä alas, viimeisellä vimmallaan. Olen saanut itselleni niiden voiman. Mitäkö varten taistelen kanssasi? Sinunko uhallasi olen tässä, sinuako uhmaten? Syytinkö äsken sinua? Mistä?
No mutta tiedäthän sinä, vei'oni, että minulla ei ole tapana soimata sinua. Tiedän, tiedän, sinä olet aimokkain sisko maailmassa hän asetti hellästi sisarensa käsivarren omaansa minä tiedän voivani puhella sinun kanssasi avomielisesti, sinä ymmärrät minua.
Tule laivaan, jotta voin vaihtaa sanan kanssasi.» Ja pistäen kätensä kainalooni hän jatkoi sitten ääneensä, astellen venhettänsä kohti: »Kuulehan, mitä minä saan tuoda sinulle Carolinasta? Mr Balfourin ystävällä on oikeus käskeä.
HILMA. Näinhän minä että oikein säpsähdit, kun Mene paikalla kamariisi eläkä tuossa tuhmuuksia lörpöttele! Kunhan pappa parka ei vain olisi joutunut ikävyyksiin. Kamreeri, Onni. ONNI. Mutta suokaa anteeksi, setä! Mitä te oikeastaan viskaalia noin ? KAMREERI. Niin, se on juuri sitä, josta tahtoisin puhua sinun kanssasi. Sillä tiedä, veliseni, nyt on piru merrassa! ONNI. No? Mitä nyt?
Miehet katsoivat vaiti heidän lähtöänsä, mutta kun he ehtivät niin etäälle, ett'ei puhe enää heihin kuulunut, sanoi Miihkali Yrjölle: »Ei sinun olisi pitänyt ottaa lapsia kanssasi.» »Pojat itse tahtoivat tulla», vastasi Yrjö. »En minä heistä tiennyt, ennenkuin puoli matkalla, jossa he tavoittivat minut, ja äiti tuli kuin pilvistä pudoten juuri tuossa rannalla, kun läksimme tänne soutamaan.
Hänen kasvojaan kirkasti taasen tuo valo, mikä Pietarin oli ensi hetkellä niin suuresti hurmannut. "Se on päätetty!" sanoi isä äkkiä, nousten seisaalleen. "Tahdotko lähteä minun kanssani, Mari?" kysyi hän. "Sinun kanssasi! Minne?" "Etkö luota minuun?" Mari loi silmänsä maahan. "Mutta onhan äijä ensin haudattava", virkkoi hän hiljaa. "Kaikesta pidetään huoli!" Niin kävikin.
"Niin, minä ymmärrän, että sinä olet vihoissasi minulle yhdestä ja toisestakin syystä; mutta kerro minulle jotakin Matista." "Johan minä sanoin kaikki, mitä tiedän." "No, sitten en tahdo enempää puhua kanssasi; mene sinä matkaasi, minä kuljen omaa tietäni." Ja Pekka lähti. "No", kysyi Antti, "mitä hän sinusta tahtoi?" "Kyseli Mattia; eipä siitä Vapusta koskaan tolkkua saa."
»Mitäs joutavia puhut Lieneekö meillä nyt matkustavaisia taas, se olisi vähän harmillista; niitä sitte saa koko illan passata.» »Miksi sinä et milloinkaan tahdo minua kuunnella, kun joskus vakavasti juttelisin kanssasi; olemmehan olleet aina hyviä ystäviä lapsuudesta asti, ja kerran minä tahdon varman vastauksen sinulta.
Päivän Sana
Muut Etsivät