Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. marraskuuta 2025
Menijät seisahtuiwat ja Matti lähti käwelemään poikaa wastaan. Päästyään luokse, hän otti kellon taskustaan, antoi sen pojalle ja sanoi: "Wie tämä sedän kello kotiin". Poika ei ollut koskaan ennen saanut semmoista luottamustointa, että olisi saanut niin paljon pitää ja kantaa tuota mieluisaa kalua. Hän ihastui kowin tuosta tarjouksesta, otti kellon ja lähti juosta wilistämään kotiansa kohden.
LALLI: Sitä minä olen tässä tuuminutkin, että taitaa pitää käydä hakemassa uusi kulta sieltä Hämeen puolesta, kun ei tästä entisestä enää kalua tulle. Vai mitä arvelet, Inko? KERTTU: Kysy mutkalta, kyllä väärä vastaa! INKO: Tee parannus, jos katumoiksi käypi! KERTTU: Mitäs Lallille Ristin miehestä puhut? Kun ei kärsi muita miehiä koko tienoillaan... LALLI: Häh?
"Ja Löfstedt ei tiedä mitään?" "Tiedän, sillä asia on niin, että minä sain yhtä ja toista selville, eikä kukaan muu kuin rikas kamreeri toisella puolella, joka..." "Onko hän kipeä?" "Onpa niinkin, hän sai juurikuin halvauksen tois' päivänä, ja sitten on hän on tullut yhä huonommaksi, niin että hän on mennyttä kalua. Niin käy rikkaalle kuin köyhällekkin".
Hyvä oli olla vanhempien turvissa, ja jos isä ja äiti vielä olisivat elossa, niin ei olisi ryöstöherran vasara paukkanut tänä päivänä Mäkelässä. Mutta eipä tullut pojista pahaistakaan kalua: vajaassa neljässä vuodessa menettivät ja tuhlasivat semmoisen talouden, maan ja mannun ryöstömiehen vasaran alle. Se meni ja menköön vaan.
Minulla ei ollut ennen ikään ollut kaupan kalua, ja voitto kiihoitti kauppaan; ruvettiin siis rasian kannella mittaamaan maitoa pullosta ja niin sain häneltä toista tusinaa kirkkaita nappeja.
Teidän ylhäisyytenne, minä vannotan teitä kuninkaan ja oman kunnianne nimessä, maan pelastuksen ja jälkimaailman nimessä, joka kerran on tuomitseva tekojamme pelastakaa Viipuri! Jos se kukistuu, niin on kenties piankin koko Suomi mennyttä kalua.
Illalla ostimme kauppias Lättenperiltä, joka oli tämän huutokaupassa saanut. No onneapa olkoon! No ei olisi uskonut, kun pyörähditte takaisin syntymämaallenne. Olihan se todellakin pyöräys. En vielä eilen illalla illan pimetessä tätä uskonut, itkin koko eilisen päivän ja itkin vielä illallakin tämän syntymäkotini kohtaloa, kun velipojista ei tullut kalua eikä syntymämaansa asujaa.
Vihdoin pääsivät isä ja poika selville. Pojan oli asetettava kauppahuoneen haaraosasto vaaliruhtinaskuntaan Saksiin, juuri kukoistukseensa kohoavaan Leipzigiin; ei kumminkaan katsottu soveliaaksi hänen pitää ylhäistä Leubelfing-nimeä, joka nyt oli mennyttä kalua, vaan oli hänen ottaminen halpa "Laubsinger"-nimi, vähäksi aikaa vaan, kunnes nykyinen August Leubelfing kuninkaansa sivulla jossakin tappelussa putoaisi ratsunsa seljästä surman suuhun, jota ei suinkaan tarvinnut pitkältä odottaa niin isä ja poika mietiskelivät.
Huhu tiesi kertoa, että laiva oli Konkordia, että kapteeni Kornman oli tulossa kotiin. Mutta tiesipä huhu myöskin kertoa, että joka mies laivassa sairasti kolera-ruttoa. Miehestä mieheen kävi tämä uutinen ja kaikki olivat yhden-mielistä siinä, ettei kukaan laivasta saisi tulla maalle, ettei myöskään mitään kalua saataisi siitä tuoda ennenkuin oli rutto loppunut ja laiva puhdistettu savustamalla.
Hän tahkoo jokaista kalua, jota tahkoa voi, siksi kuin se alituisesta hivutuksesta hohtaa niinkuin hänen oma, rehellinen otsansa. Ja nyt minä rupean näkemään hänen yksinäisen veljensä iltaisin kävelevän pitkin pimeitä katuja ja kulkiessaan katselevan ohitse menevien kasvoja. Semmoisissa tiloissa minä en koskaan puhuttele häntä.
Päivän Sana
Muut Etsivät