Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Vihitty on ihminen joka elää iankaikkisuudessa jolle ei ole elämää eikä kuolemaa. Tavallinen ihminen on kuoleman orja ja elämän orja hän ei ole elämän eikä kuoleman herra, mutta Vihitty on ulkopuolella personallista elämää ja kuolemaa. Hän on olento, joka seisoo iankaikkisuudessa iankaikkisella kalliolla Jumalan edessä, ruumiissa, joka ei häviä.
Nuorukaisella, jonka nimi oli Pietari Hierner, oli matkassaan nuorempi veljensä, kymmenvuotinen Yrjö, ja ylempänä muutamalla kalliolla seisoi eräs vielä nuorempi veli. Yht'äkkiä luiskahtaa Pietarin jalka, hän syöstyy alas veteen ja katoaa Yrjön näkyvistä. Tämä kuulee kosken pauhinan mikä hänellä tehtävänä?
Czarnkovski ohjasi veneen niin lähelle kuin mahdollista, ja samassa kuin muuan aalto vei sitä lähelle sitä paikkaa, jossa Niilo seisoi, nousi hän seisomaan, sai tytön vyötäille kiini ja tempasi hänen onnellisesti veneesen. Mutta Niilo seurasi muassa, hänen jalkansa luisti liukkaalla kalliolla, hänen kätensä ei ulottunut veneen partaasen ja hän syöksyi alas kuohuvaan syvyyteen.
Oli nyt kuin tulivirta keskitaivaalta olisi syössyt alas syvyyteen, ryskeellä meni siellä mänty pirstaksi; ja, ikäänkuin taivas ja maa olisivat yhdessä kiljuneet, niin kuului jyske ylhäältä alas, syöksevistä virroista ja kivistä, jotta näytti yksinäiselle vaeltajalle tuolla kalliolla kuin taivas ja maa hurjassa raivossa olisivat pyörineet hänen ympärillänsä.
»Oi, sepä on hupaista», sanoin minä enkä nyt enää ikävästä mitään tiennyt, vaan istuin tätiä kuuntelemaan. Tuli leimusi kalliolla, kahvipannu porisi, ja täti alkoi kertomuksensa. Vanhan Tädin Kertomus. Parikymmentä vuotta takaperin asui Naantalin kaupungissa erään talon ylikerrassa herrasmiehen leski sisarensa ja kahden lapsensa kanssa. Leski oli kovin köyhä.
Kartanon herra hymyili ajatellen: 'Eihän haittaa mitään, jos tämä kallio on hänen omansa; sen kyllä voin hänelle antaa. Ja nyt hän kaikkein kuullen lupasi, että tyttö saisi olla vapaana ja itsevaltiaana hallitsijana kalliolla. 'Sanasi olemme kaikki kuulleet', sanoivat vieraat. Tyttö oli puettu valkoisiin vaatteisiin, ja kaunis kukkaseppele oli hänen päässään.
Yö kului, päivä alkoi nousta, ja sen ensimmäiset kultaiset säteet osuivat Varsankalliolla kuolemaan tuomittuihin miehiin. Aamuauringon heleässä valossa näytti miesten tila vielä surkeammalta. "Ei ole enää kuin viisi miestä kalliolla! Herra Jumala! Katsokaa!" Niin olikin laita. Kaksi miestä oli kadonnut. Hanna huiskutti huiviaan.
Sitä kyllä saatte kuulla', sanoi kartanon herra ja huusi palvelijoillensa: 'Orjatyttö tänne! Hetken kuluttua tuli orjatyttö, mutta hän sanoi, ettei hän voi laulaa, paitsi jos hänelle luvataan, että hän tässä kalliolla on aivan vapaa, että kallio on ikäänkuin hänen oma valtakuntansa, jossa hän täydellisesti on itsevaltiaana. 'Tässähän on', sanoi tyttö, 'ainoastaan muutama kyynärä maata.
Toinen seikka on nuo särkyneen pullon kappaleet kalliolla, joista Taavi puhui ja jotka siinä löydettiinkin ja kolmas se, että Schyvall viimmeisen tähän kylään kuuluvan mökin edustalla näki miehen ja vaimon. "Tullessansa kalliolle katseli Jooseppi luultavasti ympärilleen ja kummasteli mihin Taavi oli joutunut. Tännepäin hän kuitenkin oli mennyt!
Siinä virtauksessa, jos sitä ihminen seuraa, sydän karaistaan ja puhdistetaan niin voimakkaaksi, että se viimein voittaa esteet ja saavuttaa rauhan, joka ylitse kaiken ymmärryksen käy, ja jokainen, joka vaan itse tahtoo, saavuttaa tuommoisen rauhan uskon kalliolla. Jotain semmoista rovasti puhui.
Päivän Sana
Muut Etsivät