Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Kyllähän Kallekin oli jo useinkin torunut Katrinsa kanssa, mutta hän ei ollut pitkiin aikoihin toisten puolisoiden nauskamista kuullut ja siksi tuntui koko tuommoinen elämä hänestä ilkeältä. "Pahalta se syrjäisestä näyttää", ajatteli Kalle, "ja jos se Katri ei olisi semmoinen visa, niin en minä tästä puoleen enää viitsisi ruveta nahisemaan hänen kanssaan.
Oli ruvettu arvelemaan, että nyt on jotakin merkillistä, ja kun miehiä ei ollut kotona, Kallekin, missä lie ollut, niin piiat olivat lähteneet joukolla sitä seuraamaan. Se laukaten edellä edestakaisin ja haukkuen aivan kuin olisi kiirehtinyt piikoja oli johtanut heitä Juhon mökille päin.
Työtä ja tuskaa maksoi hänelle jo tuon päätöksen tekeminenkin, mutta vielä vaikeampi oli sitä toimeen panna, sillä ajatukset ne vain yhä pyrkivät Sormulaan. Kallekin käyttäytyi hyvin ystävällisesti kasvinkumppaniansa kohtaan, joka seikka yhä vain lisäsi Jerikon omantunnon rauhattomuutta.
Oli tuskin joudettu sanaa vaihtamaan puskiessa ja puuhatessa. Syömättä ja juomatta oli päivä mennyt. Oli jo melkein pimeä, ennenkuin päästiin pois. Oli tyyntynyt ja sataa tuhutti. Helga oli mennyt ennen muita keittämään kahvia ja laittamaan ruokaa. Täällä on jo Kallekin! huusi hän tulijoille oveen. Kalle istui ääneti pöydän päässä ikkunan alla, märkänä ja väsyneen näköisenä.
Voi niitä murheettomia ja iloisia lapsuuden aikoja! Melkein poikkeuksetta oli Kallekin telmimässä meidän kanssamme. Hän oli kaikissa leikeissä johtajana ja se kävikin laatuun. Me katsoimme ja luotimme häneen niin kuin päällikköömme ainakin. Mutta jo aikaisin huomattiin hänessä ankaraa itsepintaisuutta.
Ylioppilas-talon edustalle keräytyi nuorukaisjoukko, hetki hetkeltä se suureni ja nuo valkoiset lakit ne näyttivät niin hauskan näköisiltä. Niin, todellakin ne somistivat miestä, myönsi Anni neitikin, joka muiden muassa oli kiirehtinyt katsomaan, kun "ylioppilaat lähtevät", ja kuiskasi hyvälle vierus-ystävälleen, kuinka pulskalta Kallekin näytti tuossa uuden uutukaisessa valko-lakissaan.
"Missähän se Heikkikin taas niin kauvan viipyy, varmaankin taas juomapaikassa?" kirkui Mattilan emäntä, suuri ja vahvakas nainen, korkealla kimakalla äänellä, niinkuin hänen oli tapansa. "Missä lienee se renki Kallekin, että lähettäisin hänen hakemaan? Ei, kylällä ne juoksee kaikki. Miina, tuo se kahvipannu sieltä joutuun ja juokse sitten tallinsillalle katsomaan, joko Heikkiä näkyy."
Kallesta tuntui siltä, kuin hän sittenkin olisi tehnyt paremmin, jos olisi jäänyt kotiin yöksi, mutta minkäs sille nyt enää teki. Huonolla tuulella ja tyytymättömänä itseensä oli hän sentähden mennessään kirkon sivuitse Kössin mökkiin. Kirkon ovi oli auki ja Kallekin pistäysi sisään katsomaan, mitä ne siellä näin iltasella tekivät.
"Katsoppas, Lyyli, eikö Kallekin ole kuin eri mies tänä päivänä?" kuiski hän vielä kumppalin korvaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät