Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Tavallisesti pannaan verkot tyvenellä puolella kiveä; sillä hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenellä puolella. Niin sekaantuu hän verkkoon veteen mennessänsä. Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; hän noukkii pyydyksistä kalat ja repii usein pyydykset rikki; sillä ei hän pidä lukua kalain selittämisestä irti. Norppa.
Tultuaan ne hävittävät kaikki pienet kalat ja sammakotkin. Ne ovat niin tavattoman nälkäisiä, että ne nielevät vaikka kirveen. Ja kun niitä ei koskaan pyydetä, niin ne eivät pettämisestä tiedä mitään. Lohia eivät täällä pyydä lappalaisetkaan, ne pyytävät vain siikoja, lohi on heidän mielestään liian rasvainen.
Noin puhuvi suuri surma, Aika tauti arvelevi Talon aittojen takana, Mäen alla männikössä: "Kenenpä tapan talosta, Tapanko ukon talosta?" "Jos tapan ukon talosta, Katoisi kalat merehen, Ei oisi tuojoa pihalle, Nuotat tukkuhun tulisi, Verkot muunne vierrähtäisi. En tapa ukkoa talosta!" Surma hiihti suota myöten, Tauti talvitietä myöten.
Ei koskaan ollut hänen elämässään suurempia mullistuksia tapahtunut eikä niitä näyttänyt olevan odotettavissakaan. Mutta ei kenessäkään ole toteutunut sananlasku, että tyynessä vedessä ne suurimmat kalat kutevat, paremmin kuin hänessä. Häntä hallitsee eräs intohimo, melkein raivo, joka tosin ei vielä ole vienyt häntä perikatoon, vaikka onkin jo hänet hyvin sen partaalle ajanut.
Ja totta tosiaan, juuri kun voi alkoi pihistä, avautui seinä taaskin kovalla rytinällä. Mutta tällä kertaa ei kaunis tyttö astunutkaan esiin, vaan suuri, musta mies, joka näytti hyvin ankaralta. Hän kosketteli kaloja sauvalla ja huusi kovalla äänellä: Kalat, mik' on toimenne? Ja kalat kohottivat heti päänsä pystyyn ja vastasivat: Käskyjäsi seuraamme. Seinä sulkeutui jälleen ja näky katosi.
Niinkuin kiiski minä uhallakin etsin tuulenpuoleista rantaa, en kiusallakaan mene tyynen puolelle, missä muut minun kokoiseni kalat kaislikossa uiskentelevat ja leikkiä lyövät. Sellainen lapsellisuus ei minua enää huvita, minä heitä säälin ja halveksin. He ovat niin nuoria ja viattomia, luulevat vielä maailmassa olevan jotakin iloitsemisen aihetta "harrastavat" yhtä ja toista!
Palkakseen hän sai nytkin kaksisataa kultarahaa, joista hän ihastui ikihyväksi. Nyt hän mielestään oli oikein rikas ja osti kaikenlaisia herkkuja vaimolleen ja lapsilleen. Visiiri vei kalat keittiöön ja varmuuden vuoksi hän tahtoi itse olla läsnä, kun kokki niitä valmisti, jotta onnettomuutta ei uudestaan tapahtuisi. Kokki perkasi ja huuhtoi kalat ja pani ne sitten pannulle paistumaan.
Tuohitorvella tohotti Pienet poiat paimenessa, Suen sillä säikyttivät Lammaslaumasta sivuite; Olipa kirkonkellonakin Suuri torvi Suonnejoella, Sillä soittelin somasti, Kiirehtelin kirkkohonkin. Tuli vielä nuottanuora, Pienempi kuin piiskansiima, Jolla kalat karvastihin Aina apajan perillä, Vielä viskimet veneesen, Joilla vettä viskatahan. Tuohesta on näitä tullut, Näitä koivusta kotoisin.
Pian oli hän tullut seipäisin pistettyjen kalojen läheisyyteen, joita nyt tulitornin punertava liekki valaisi. Täällä häntä valloitti sanomaton alakuloisuus ja sydämmen ahdistus. Herra pastori oli äsken lausunut, että nuo kalat seipäiltänsä ikävöimällä katselivat alas mereen, heidän oikeaan kotiinsa.
He olivat pieleksen aita-puutkin valmiiksi hankkineet ja nakkasivat nyt kirveensä kärryjen alle, siitähän ne helposti löytyvät. Tuohikontit ja pärekorit avattiin. Tasaiselle nurmen sängelle asetettiin leivät, piirakat, paistetut kalat, voirasiat, maitokupit ja kaljahaarikat. Somiin ryhmiin asettui väkijoukko tuuheain koivujen siimekseen istumaan. Törsövän Taneli vielä seisoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät