Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025


"Katsokaa, eno!" virkkoi nuori mies, "tulitorni loistaa jo." Vanhus oli vielä vähän aikaa ääneti, tuprutellen sakeampaa savua piipustaan. Sitte vastasi hän tylysti: "kalastaja, joka on kaloja pyytämässä, ei saa suotta jaaritella niinkuin vanha akka; vaan hänen täytyy osata olla vaiti. Sytytä lyhty, Vilho!" Tämä totteli ja ripusti lyhdyn mastopuuhun.

Tahdonpa vielä yrittää erästä juonta... Naamioin itseni hulluksi ja tämä hulluus on oleva suurinta viisautta." Muuan karkeaan villamekkoon puettu kalastaja sattui kulkemaan ohitse. "Ystävä, vaihda vaatteita kanssani! Anna minulle mekkosi, se on kovin mieleiseni!"

Puoli ruumistansa oli jo aidalla, kun kalastaja yht'äkkiä oikasi vanhan museettinsa ja laski laukauksen, huudahtaen: "Tuosta saat palkkasi, petturi!" Kalastajan aikomus oli kyllä hyvä ja silmänsä myöskin, mutta hän oli vanha ja kätensä vapisi juuri kuu ruuti syttyi.

Kun hän sai nähdä herttuan venheessä, huusi hän hänelle ettei suinkaan antautuisi uhkaavaan vaaraan ja koetti nyt kaikella tavalla estää yli-menemistä. "Jos te ette tahdo seurata", vastasi herttua vakavalla äänellä, "niin minä näiden kahden miehen avulla pelastan onnettomat." "Ei se käy laatuun", huusi tuskallisesti kalastaja, "venhe on kovin pieni." "Saamme nähdä", vastasi Leopold herttua.

Te olette vallan yhdennäköiset! Mitäs tämä on!" Veljekset eivät sanaakaan sanoneet, vaan merimies tarttui kapteenin oikeaan käteen ja kalastaja tarttui kapteenin vasempaan käteen; ja jos kapteeni ei milloinkaan ennen ollut kylläksensä saanut kädenpuristuksesta, niin hän nyt sai.

Kun hänellä ei ollut muuta neuvoa, rupesi hän kauniisti rukoilemaan ja lupasi kalastajalle kultaa ja kalleuksia, jos tämä päästäisi hänet jälleen vapaaksi. Mutta kalastaja nosti vaskipullon veneeseensä ja työnsi jo aluksensa vesille.

Ne ahvenanmaalaiset, joilla oli jotakin leikkaamista, olivat sen unohtaneet, kalastaja oli verkkonsa jättänyt, paimen karjansa.

Samana päivänä ja samalla tunnilla kuin minä sain nämä loheni Keski-Suomessa, oli toinen kalastaja Kalkkisten koskessa Heinolan lähellä Etelä-Suomessa saanut melkein samanlaisen saaliin samantapaisella keinotekoisella perholla samojen luonnonperhojen parveillessa koskella. T

Hän nyökkäsi päätään toisille ja läksi kalastajan kanssa astumaan pitkin järven rantaa. Kalastaja tarkasteli koko ajan vettä, mutta hän ei nähnyt ainoatakaan kalaa. He olivat kulkeneet noin tunnin aikaa, kun sulttaani äkkiä huudahti: Kas, mikä kaunis kaupunki on tuolla, järven toisessa päässä! Kumma, etten sitä ennemmin huomannut! Kalastaja katseli ja katseli, mutta hän ei voinut nähdä mitään.

Sitten neljäs: "Linuksen, jonka ensin jättivät paikoilleen, veivät kuitenkin kidutettavakseen, herra!" Sitten viides: "Kotimatkalla ottavat pretorianit kiinni meidät. Emme tiedä minne piiloutuisimme." "Voi meitä! Kuka meitä suojelee!" Yön hiljaisuudessa kuuluivat valitukset lakkaamatta. Vanha kalastaja sulki silmänsä ja pudisti valkeaa päätänsä, kun hän ajatteli ihmisten tuskaa ja hätää.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät