Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Pentti kaivoi taskustaan rotisevan satamarkkasen, ojensi sen Mikolle ja sanoi: Tämän lähetti teille nimismies vaivastanne palkkioksi, ja sitä pahoili, kun ette sitä Venäjän herraa tuoneet samalla tänne. Olisi opetettu tuntemaan Suomen lakia. Venäjän herra tahtoi tietää mitä merkitsi satamarkkasen lähetys Mikolle. Risto selitti nyt sen juurta jaksain Venäjän herralle.
Hän sai "kartemummuja", vähäksyi pippuria, mutta lohdutti itseänsä sillä, että "ehkäpä noita saa enempi kauppamieheltä, kun sinne kuitenkin pitää mennä rusinoita ja mantelia ostamaan, koska niitä ei teiltä saa." Sitten Asarias otti kukkaronsa, kaivoi sieltä viisikymmen-pennisen ja kysyi: "no paljokos ne nyt maksaa?"
Kun Almalta pääsi herkästi nauru tulemaan, oli Antin helppo olla sukkela. Usein saattoi tapahtua, että hän kertoi saman asian muille, mutta heihin ei se tehnyt mitään vaikutusta. Sentähden oli Alma Antin mielestä ymmärtäväisempi ja viisaampi kaikkia muita. Ja se nauru, mimmoiset pyöreät kuopposet se kaivoi pehmoiseen, pulleahkoon poskeen!
Ja seuralaiseni kaivoi esille onton tammen takana olevasta syvennyksestä joukon tavaroita viidenkymmenen naulan jauhosäkin, useammanlaisia säilykeruokia, keittoneuvot, peitteitä, kappaleen öljykangasta, kirjoja ja kirjoitusneuvot, kimpun kirjeitä, viiden kannun astian lamppuöljyä, öljykeittiön ja vihdoin viimein kaikista tärkeimmän, vankan köysinipun.
Kun Tapani kaivoi pihlajan juurella, tuli tuo vieras sinne, katseli hänen työtänsä ja kysyi hänen nimeänsä ja kenenkä poika hän oli. Saatuansa siitä tiedon, kertoi hän, että hänen nimensä pienenä oli ollut Sakari, mutta että hän nyt oli Attila, ja että hänen isänsä oli saanut surmansa Karjalassa paraan ystävänsä kädestä.
Juuri kun Elsa aikoi Katrin puheesen jotakin vastata, aukesi kyökin ovi ja mummo Punavuorilta astui sisälle. "Hyvää iltaa", sanoi mummo." "Jumala antakoon", vastasivat molemmat tytöt. "Istukaa mummo", käski Elsa. Mummo istui ja samalla kaivoi povestansa esille rahakukkaron ja sanoi: "Matin minä vein jo kapteenien isälle. Otti hän pojan vastaan.
Muistan täällä, muistan tuolla tähtitarhan tuolla puolla; milloin mua muistat milloin?» Pöyhkeälän puutarhassa oli nuorukainen, joka otsansa hiessä kaivoi multaa lapiollansa; hänen ympärillänsä maassa oli joukko istutettavia puita. Nuorukaisen posket, jotka tavallisesti olivat kalpeat, punottivat nyt, ja hänen keltaiset hiuksensa hohtivat kuin kulta.
Vieras ei virkkanut mitään, vaan kaivoi poveltaan vaskihelaisen piippunysänsä, koputti siitä perskat pöydän nurkalle, pisti ne poskeensa ja pani sitten vielä uuden tupakan. Sitten hän vetäsi pari pitkää henkisauhua ja viimein vastasi: "Kuka lienee, mut niin puhutaan."
Yhäti eikä koskaan pettävällä vakavuudell' ajoi kuitenkin vappus esinenässä; joka viides minuutti hän heittihe ulos kärriksestä, kaivoi kädellään pois lumen ja pulkan pohjaa koeteltuaan, hyppäs hän siihen taas takaisin.
Toiset kohottivat lasinsa, ja niin juotiin "pulskan parin" kunniaksi. Arnold kaivoi taskustansa jotakin ja pisti Irman käteen. Käsi oli lämmin ja se puristi hellästi saamaansa esinettä. Kun Irma pöydän alla tarkasteli salavihkaa lahjaansa, näki hän pikku rasiassa kultaisen soljen. Kiitokseksi tarttui hänen kätensä Arnoldin käteen. Ja kuiskutellen nuo kaksi asiansa sopivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät