United States or Angola ? Vote for the TOP Country of the Week !


Enkö ole veljelleni maksanut palkkaa, jonka hän ansaitsi?" Oi sinua, loistossa ja ylellisyydessä elävä kaupparuhtinas, sinä kuuluisa, nautintoja etsivä ylimys, eikö olekaan muuta menettelyä veljensä surmaamiseksi kuin Kainin raakalaisnuija? "Hyvä ihminen lupaa jo paljon paljaastaan ulkonäöllään ollessaan matkakumppaninamme vaelluksella tämän elämän läpi."

Tuskaansa jähmettyneen Kainin ääressä, Kainin, joka ei enään voi uskoa Jumalan armoon, lupasin minä tästä hetkestä toista vertaa vakavammin, rohkeammin ja yksinkertaisemmin saarnata riemuisata evankeeliumia. Kuinka välttämätön kuitenkin on se todistus, että meillä tosiaankin ja toden totta on vapahtaja!

Sinä olit tuomari, minä olen pyöveli, ja lakimme täyttyköön. Alas kiveltä ilman armoa, mies! LAURI. Kuin sysitukki Nukarin tammesta alas. Heleijaa! SIMEONI. Armoa, Tuomas, armoa, armoa! TUOMAS. Ei yhtään armoa! JUHANI. Varjelkoon meitä Jumala tekemästä veljenmurhaa! TIMO. Niin, Kainin tappamasta Aapelia. TUOMAS. Hän kuolee! AAPO. Malta mieles! TUOMAS. Hän kuolee!

Hän puristi rintaansa pienoista poikaa ja puiden minulle nyrkkiänsä hän käheällä äänellä toivotti jälellä olevaksi elämäni ajaksi Kainin rauhattomuutta, tuskaa, kärsimyksiä ja onnettomuutta. Pojasta ennusti hän sukeutuvan sukuni surman ja kirosi minut perheineni manalan vaivoihin. Hän oli Tatjanan äiti ja poika oli Timon isä.

Jos voisin Eliseä tyynnyttää, vähänkään tyynnyttää näinä raskaina päivinä, niin voisi ehkä aika ja lapsi tuottaa unhotuksen, mutta en voi, hän ei tahdo nähdä minua Kainin merkki otsallani. Hän valvoo nyt ja kärsii naissydämen julmimpia tuskia. Jumalan kiitos! Hän on varmaankin päässyt uneen. Mitä se on? Se on kloroformia. Hän on sitä käyttänyt saadakseen lepoa. Elise parka!

Jo paljoa vähemmin on niitä, jotka synnin tehtyänsä niin kauhistuvat, että he Kainin tavoin sanovat: "Minun rikokseni on suurempi kuin että sen voisin saada anteeksi". Tässä tunnustuksessa on jotakin joka saattaa meidät toivomaan tuon kamalan miehen puolesta.

UUNO: Siitä asti kun se siihen maalattiin kaiken maailman maantienkulkijain osviitaksi, on mieleni kiehunut. Vielä minä kerran lennätän tuolin siihen, saatte nähdä! MARTTA: Emmekö ole todella aivan kuin Kainin merkillä leimatut.