Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Niin nuoruus-aatteistani ihastuin, Parannuspuuhistani tulistuin: Noin, noin mä tehdä sitten tahtoisin, Kun vain nyt varttuisin ja vahvoisin! Mä syöstä päätin ulos maailmaan Ja tälle näyttää, kuinka taistellaan: Jos ihmishenkee voidaan kahlittaa. Nuo kahleet täytyy voida pirstoittaa. Noin ihanteita väikkyi edessäin, Mä toisen toistaan kauniimpana näin.
Maailman korpea matkustaissa murheinen on mieli; Vaan kun minä pääsen taivaasen, niin riemuun aukee kieli. Sidottuna kieleni täällä on ja kahlittu sangen kovin; Vaan kylläpä kahleet aukenee, kun pääsen taivaan hoviin. Mun usein pimeys saavuttaa nyt, kun olen täällä vielä; Vaan kirkkaus paistaa kaunoinen, kun kerran ollaan siellä. Tuo kirkkaus, tuo ei himmenny vaan loistokkaana hohtaa.
"Minulla on kopin ja vankiläkäytävän avaimet. Pakene!" Hän tarttui hänen käsivarteensa nostaakseen hänet pystyyn. Silloin vangin käsissä ja jaloissa olevat kahleet helähtivät. Hänet oli kahlehdittu kivilohkareeseen. "Oi, mitä tämä on", huusi Matasunta langeten polvilleen. "Kiveä ja rautaa", vastasi Vitiges synkästi. "Anna minun olla. "Olen kuoleman oma.
Ken syvemmin sovittaa kuin kuolema? Niin, kuolema oli kahleet katkova, kuolema oli antava, mitä elämä oli riistänyt ... syvä suru oli pehmentävä Bengtin sydämen, ja murhe, kaipaus oli tuova hänen sydämeensä taas rakkauden... Esterin tili elämälle ei ollut pitkä.
Ja sallikaa hänen myöskin sanoa, että jos hänen lehtensä olemassaolo olisi joutunut riippumaan hänen vastustajainsa ilmoitusmaksuista, hän olisi ne itse siitä poistanut. Sanokaa, onko teillä vielä jotakin muuta aihetta, josta taistelette? Ja sitä te voitte kysyä? kiivastuin minä. Ettekö siis tiedä, että kielemme kahleet eivät vielä ole katkenneet!
Tämä uusi ihminen on pienistä pienin ja kuitenkin hänen voimansa on suurista suurin. Hän on jumalan poika ja hänen isänsä häntä auttaa: Tällä taivaasta pudonneella puukolla hän hauin halkaisee, joka tulen on niellyt, ja tuli pääsee taas vapaaksi. Samaten Kristus, Pätöinen poika ihmisen rinnassa murtaa lopullisesti eläimellisyyden ja itsekkyyden kahleet ja vapauttaa jumalallisen järjen.
Leenan sydämessä kierteli autuaallinen tunne nähdessään Kirstin taas kirkkain, taivaansinisin silmin hymyilevän kuin muinoin onnensa päivinä, josta tuntui Leenan mielestä olevan pitkä aika, pitkä ja raskas. Nyt oli hautakumpu avattu, ikuisen unen kahleet katkaistu, kuolema muuttunut elämäksi.
Oon katkonut ma kahleet orjuuden, viimeisen kerran ruoska on mua lyönyt; kuin heimo Jaakopin käyn korpehen, oon uhrilampaan teurastanut, syönyt.
Hän tiesi jo Kristuksen Rippi-isäksi ja Papiksi; Pyhän Hengen personalliseksi opettajaksi Hänen oman Sanansa kautta. Vanhojen uskonmenojen kahleet tosin ympäröivät häntä vielä, mutta vaan niin kuin ruskeat verhot yhä peittävät monta paisuvaa nuoren lehden umpua, sillä välin kuin toiset tänä kevät-aamuna puhkesivat ja aukenivat, minun astuessani hiljaisia, viheriöitä metsä-polkuja.
Kun saisi käsiinsä, koettaisi kirojen kahleet katkaista, koettaisi haltijat lepyttää, uhraisi kaikki parhaansa, vaikka omaa vertaan vuodattaisi. Jouko! huusi hän. Tule pois, Jouko, älä pelkää! houkutteli hän. Jouko makasi hiiskumatonna kahden kiven välissä tuuhean näreikön sisässä, aivan lähellä uhripaikkaa vuoren rinteellä, johon oli kaatunut ja jäänyt siihen makaamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät