Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Ja minä uskoin, että rakastettu sisareni aivan varmaan tulisi onnelliseksi semmoisen puolison kanssa kuin sinä olit ja ajattele, kuinka sinulle on käynyt!" "Niin, mikäpä minä nyt olen muu kuin perkeleen orja? Et koskaan ole totisemmin sanonut, Margareta. Mutta ei! Minä olen tullut ulos vankeudesta, ja olen päättänyt Jumalan avulla katkaista kahleeni enkä enää olla orjana.
Antakaa minulle myrkkyä, ja minä suutelen sitä kättä, joka sitä ojentaa minulle, sillä se särkee minun kahleeni ja antaa minulle jälleen henkeni ja vapauteni!"
Päivän poika läksi Marjatan pojan luo ja lausui: "Oi sinä Marjatan poika, Karjalan kuningas, joko on aika katkoa kahleeni? Onko jo aika mennä kansani luo?" "Päätä itse Päivän poika", virkkoi tuohon Marjatan poika. "Joko ovat tiet tasaiset sinun kompastumatta kulkeaksesi? Joko ovat valkamat valmiit lepopaikoiksi Päivän pojalle?" "Sinähän tuon tiedät, oi Marjatan poika.
Päivän poika seisoi Ukko Ylijumalan edessä ja ojensi kahleisiin kiedotut kätensä Ukkoa kohti rukoillen: "Oi Ukko Ylijumala, eikö ole jo aika katkoa kahleeni? Eikö jo ole aika minun kiirehtiä kansani luo? Kovin jo minua kaivataan, kohta tulemaan toivotaan." "Miksi kaipaat kansasi luo, oi Päivän poika?" kysyi Ukko Ylijumala.
"Kauniiksi olet kaiken kasvattanut, oi Marjatan pyhä poika, Karjalan korkea kuningas. Vielä taittaos kahleeni, päästä jo vapaaksi vanki!" "Ei ole kahleesi minun katkottavani", vastasi vakavana Marjatan poika. "Kukapa siis kahleeni katkoo, ellet sinä Karjalan kuningas?" kyseli tuosta Päivän poika. "Kansasi ne itse katkokoon", lausui siihen Marjatan poika.
"Milläpä kansani ne katkoa taitaa?" kyseli kaihomiellä Päivän poika. Ja Marjatan poika lausui: "Laulun voimalla ne on ennenkin kahlehet katkottu, soitolla on selvitetty." Mutta Päivän poika virkkoi valitellen: "Oi sinä Marjatan pyhä poika, koska kansani niin mahtavat laulut laatii, niin suuret soitot suorittaa, että ne minun kahleeni kykenevät katkomaan?"
»Kuka käski hänen rasittaa minua hyvillä töillänsä? Mustalais-poika ei ollut mikään kasvattipentu, joka olisi aina hännystellyt isäntänsä kintereillä ja nöyrästi antanut selkänsä hänen piestäväkseen muutamien ruuantähteitten vuoksi! Minä olin vangittu sudenpoika, siksi ensitilassa katkaisin kahleeni, raatelin isäntäni ja karkasin korpiin takaisin.»
Jo kaula paljaana ma polvistuin ja varroin iskua, niin katseen tähtää Saladin minuun, syöksee luo ja viittaa. Pois putoo kahleeni, ma nousta saan; ma tahdon kiittää: hän on kyynelissä; hän lähtee, minä jään: vait kumpikin. Tään seikan patriarkka itselleen saa syineen selvitellä. MUNKKI. Siitä päättää hän, että suuriin töihin Jumala on teitä varjellut. RITARI. Niin, suuriin töihin!
Päivän Sana
Muut Etsivät