Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
"Sellaisen kuin Karinin ... sen pitää istua oksalla ja sillä pitää olla hyvin suuri häntä, joka on pystyssä näin..." Ja Mai kohotti pieniä käsivarsiaan näyttääkseen, miten suuren oravan hännän piti olla. Eugen hyväili tyttöstä ja katseli vähän aikaa vaijeten hänen hienoja piirteitään.
En!" huusi hän hehkuvasti. "Sinä jäät minun luokseni. Minä kiinnitän sinut sydämmeeni ja tahdon sinut siinä ijän-kaiken pitää, ja sinä olet oppiva minua rakastamaan." "Pois minusta!" huusi Gudula kauhistuneena ja työnsi inholla pois hänen käsivarsiaan, jotka olivat aikeissa häntä syleilemään, "pois minusta, taikka "
Hänen isänsä tuli huoneeseen. Hän oli täydessä juhla-asussaan, sillä hän oli menossa herra pastorin luokse. »Hyvää huomenta! No, lapseni, mitenkäs te jaksatte?» kyseli hän taputellen tyttösiä poskille. Pikku Triinan, jonka hiukset jo oli palmikoitu, hän nosti polvelleen istumaan ja suuteli hänen tölleröisiä käsivarsiaan niin että ne tulivat punaisiksi karkean parransängen kosketuksesta.
Silloin Joosepin onnistui, kasvot muuria vasten painettuina, tarttua kotkan kynsiin rautakourillaan ja pakoittaa vastustavaa eläintä jättiläisvoimalla loukkuun, sill'aikaa kun tämä nokallaan hakkasi hänen käsiänsä ja käsivarsiaan. Veitseni, vedä ulos veitseni minulla ei ole yhtään kättä vapaana, huusi hän Wapulle.
Mutta voitto on kuitenkin voitto ja kun kapteeni sitten astui huoneesensa hyräillen innokkaasti ja tyytyväisenä, niin hän ei suinkaan ollut muistamatta juuri tuota kepposta. Vaan toden totta, kyllä pakottikin hänen käsivarsiaan.
Mutta asuinrakennus oli säilynyt. Sieltä hän löysi Hermanin, joka toimitteli huonekaluja takaisin paikoilleen. Voi, Herman, Herman! Hän kietoi käsivarsiaan Hermanin kaulaan. Eläs nyt, minä en jouda. Herman sysäsi hänet hiljaa luotaan; kaappia kannettiin huoneesen ja Elli väistyi syrjään tieltä. Odotti, että Herman kääntyisi häneen, kun olivat saaneet sen sijoilleen.
Meidän pikku Rosemme syntyminen antoi meille armoniskun, se pakoitti meidät muuttamaan tänne maalle; ennen piisasivat tulomme, eikä meillä ollut yhtään velkoja. Mitä sinä tästä ajattelet?" Marianne ei liikahtanut, hän ei irroittanut käsivarsiaan, jotka olivat hyväillen kierretyt Mathieun ympäri. Mutta levoton odotus oli saanut hänen sydämensä sykinnän hiljenemään.
Hänen oli mahdoton vastata mitään, kun äitipuoli, pahan tuulen rasittamana päivällistä syödessä, tuskin koski ruokaan, vaan sen sijaan, matkimattoman kyllästyneesti ja epähienosti hymyillen, katseli jok'ainoata ruokapalaa, minkä nuoret tytöt söivät, ja vielä vähemmin saattoi hän vastata mitään, kun kreivitär leikillisellä häijyydellä pilkkasi hänen kapeita käsivarsiaan ja laihaa kaulaansa.
Mutta Martin katse kiintyi kuitenkin käsivarsiin ja pinnistyneen vartalon uhkeisiin muotoihin. Hän hyppäsi ylös. Ei, mutta näytä! Otti Liisan kädet omiinsa ja katseli niitä ihastuksella. Mitä? kysyi Liisa ja nauraen antoi Martin koetella vahvoja käsivarsiaan. Onko »hennot»? tyttö pilkkasi. Martti paljasti omat käsivartensa.
Maantie kulki siitä poikki, ja ken sitä tietä matkusti yöllä, hän ei saanut olla arka, sillä jos hän vähänkään pelkäsi pimeässä, näytti koko salo olevan täynnä kummallisia pikku aaveita, jotka ojensivat myhkyräisiä käsivarsiaan, ja muutamilla oli hevosen pää ja muutamilla sarvet ja muutamilla kuusi jalkaa kuten kärpäsillä; mutta ne olivat vain kantoja, ne ne näyttivät niin kummallisilta pimeässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät