Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Vihdoin sekä mies- että naisvartija läksivät pois, ja naiset alkoivat tyyntyä ja laittautua makuulle. Vanha eukko alkoi rukoilla jumalankuvan edessä. Löysivätpähän toisensa molemmat siperialaiset, rupesi punatukkainen äkkiä käheällä äänellänsä lavitsain toisesta päästä taas puhumaan, ja hän höysti jokaista sanaansa mitä kummallisimmilla haukkumasanoilla.
Silmiinsä tuli Nikkilän pimeä, kylmä ja kolkko tupa, korvissaan kaikuivat Nikkilän lauseet aivan kuin olisi hän niitä kuiskinut karkean käheällä äänellä, sydäntä ahdistavia epäilyksiä, kylmiä kuin rauta pakkasessa, synkkiä, luottamusta masentavia, uskoa raatelevia. Ja niitten vallassa hän ajelehti kuin lastu kosken kihossa.
Stenfors ei puhunut mitään, mutta Kalenius kohotti turvonnutta, kohmeloista naamaansa sängystä ja käheällä äänellä virkkoi: »Te olettekin sopiva ja nopsajalkainen juoksuttamaan tuommoisia papereita.» »Niin olenkin.»
Vitellius lakkasi nauramasta, nuoli puhtaaksi rasvaiset huulensa ja rupesi katselemaan läsnäolevia kummissaan, ikäänkuin ei ikinä olisi nähnyt heitä. Sitten hän nosti kätensä, joka oli pehmeä kuin tyyny, ja huusi käheällä äänellä: "Minun sormestani putosi ritarisormus, jonka sain isältäni." "Joka oli suutari," jatkoi Nero.
Kun ispravnikka, joka oli suuri, paksu, noin viidenkymmenen vuotias, punakka ja viiksikäs mies, näki Dubrovskijn tulevan, niin hän käheällä äänellään huusi: Minä siis uudestaan sanon teille, mitä jo äsken sanoin: piirioikeuden päätöksen mukaan kuulutte te nyt Kirila Petrovitsch Troekuroville, jonka puolesta täällä on herra Schabaschkin.
"Herraseni on kiertänyt ravintolan taakse, hän tuntee lyhimmän haudoille vievän tien, menkäämme hänen perästään ja tehkäämme joutuisasti tehtävämme," leveäharteinen murhaaja sanoi käheällä, usein tuskin kuuluvalla äänellä, joka tuntui Kleasta vielä inhottavammalta, kuin hirviön kasvot. "Että hän kuulisi meidän tulevan, sinä sen hölmö", toinen vastasi.
Käheällä ja katkeilevalla äänellä hyräilee hän siinä uuden kansalaulun villejä sanoja, joiden sävel on kaunis: Oi teitä vankilan kurjat ja raukat, muistakaa meitä ... ja armaitanne, ettei mun kärsivä sydämeni halkeis ... keskellä kukkivan nuoruuteni... Sakris ei paljoa ymmärrä. Mutta hän ... uskoo!
Minä en ole terve, minä juon vielä rintateetä.» Ei kukaan vastannut mitään, ja hän katseli kysyvästi vuoroin minuun ja vuoroin tirehtöriin. Mitä hän tällä tahtoi sanoa, jäi minulle epäselväksi. Niin. Yhtäkkiä apulainen muutti kasvonsa ankariksi ja kummallisella käheällä äänellä huusi: »Mitä joutavia?
Radilov vaikeni. Minä katsahdin häneen, sitten Olgaan... En ikinä unohda neitosen kasvoja. Vanha rouva lasti sukan kädestään, otti pussosestaan nenäliinan ja salaa pyyhkäsi kyyneleen. Feodor Miheitsh nousi äkkiä pystyyn, sieppasi viulunsa ja alkoi käheällä, kamalalla äänellä laulaa.
"Mr. Traddles", lausui vähäläntäinen kyyppäri. "Numero kaksi Court'issa". Mahtava kyyppäri viittasi hänet pois ja kääntyi juhlallisesti minun puoleeni. "Minä kysyin", sanoin minä, "eikö Mr. Traddles, joka asuu numero kahdessa Court'issa, ole saanut yhä suurempaa mainetta lakimiesten joukossa?" "Minä en ole koskaan kuullut hänen nimeänsä", vastasi kyyppäri paksulla, käheällä äänellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät