Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Liverrykset lintusten Silloin soi kuin Väinösen Kantelo! Sydän! nuku sinäkin, Nuku jo! Uni sull' on suloisin Nautinto. Toivo aikaa armaampaa, Nuku, kunnes lopun saa Taistelo! Syntyi Nurmeksessa 1854. Tuli ylioppilaaksi 1875, filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882. Nimitettiin 1896 laulun ja soiton lehtoriksi Jyväskylän seminaariin. Hänen runoelmiaan on painettuna Koittaressa y.m.
Sepeteus Sarkasen neuvolla ja avulla hankki hän joutuen tarpeelliset todistukset ja valmisti hakemuspaperit, joiden seurauksena oli kutsumuskirja Jyväskylän seminaarin pääsytutkinnoihin. Täynnä outoja toiveita ja aavistuksia ilmestyi Aatami tutkintojen vaakalaudalle, jossa erittäinkin hänen muistinsa paino pelasti pulasta, jonka köykäinen ymmärrys oli tuottaa.
Tietysti vaatisi tulevaisuus mustalaispoliiseilta vielä suurempaa sivistystä, mutta kyllä Jyväskylän yliopisto sitä jakaisi jo siksi kuin meikäläisetkin poliisimiehet sivistyisivät. Niin minä en väitä olevani mikään Aleksanteri, vaikka olen avannut "Gordionin solmun." Eihän ole sanottu, että se solmu piti juuri miekaniskulla avattaman.
Koko Jyväskylän pieni kaupunki, vieläpä lapset ja hiiretkin tiesivät sitten kertoa hyvä, etteivät kertoneet ennenkuin se tapahtui kuinka Aatami Kehnolin kulki ulos Vaasan tulliportista pieni punainen kirstu rattailla ja ohut kyynelsilmä nuorukainen kirstun kannella. Pienetkin asiat ovat pienessä kaupungissa suuria. Kun linnut oksapuissa Kauniisti laulelee, Niin suru sydäntäni Kovemmin kaivelee.
Niini istui vähäisessä kamarissansa kehräten ja ajatellen, mitä hänen piti tekemän. Hän oli useasti ajatellut: »Voi, jospa kansan lapset kaikki olisivat niin onnelliset kuin minä, että saisivat oppia ja taitoa!» Nyt muistui hänen mieleensä Jyväskylän seminaari; »entä jos pääsisin sinne», ajatteli hän, »ja sieltä sitte vihdoin ehkä K n pitäjään kansakoulunopettajattareksi.
Viekkaasti ja urhoollisesti kävi hän rohkeain miestensä kanssa pikku sotaa vaikeakulkuisissa solakkeissa ja yksinäisten järvien rannoilla. »Vielä nykyään näytetään syvää kaivosta, jonka yli maantie kulkee siltaa myöten, ja sen sillan olivat he linnottaneet, se kun oli ainoa paikka vähintään kahdentoista peninkulman alalla pohjoisesta etelään mitaten, josta vihollinen olisi päässyt Jyväskylän puolelta tunkeutumaan Pihlajavedelle ja Virroille.
Laulu on kirjoitettu vähää ennen runoilijattaren lähtöä Jyväskylän seminariin. Suoment. Hyvästi, kallis synnyinmaa Ja lasnaoloni! Viimeistä kaipuun kuiskelmaa Suokaatte kuullani. Te, ahoset Ja kukkaset, Oi, vielä tuoksukaa, Ja lintuset, Te pienoset, Lohtua laulakaa! Teill', laakson paadet, kivetkin Hyvästit huokailen.
Jyväskylän seminarin läpikäyneillä opettaja- ja opettajatar-kokelailla on välistä ollut tapana teettää yhdenlaiset muistomerkit jokaiselle; v. 1878 ulospäässeet kokelaat teettivät kultaiset ankkurit, jotka sitten toverien kesken jaettiin eräässä Päijänteen pienosessa saaressa.
Orimattilassa syntynyt 16/1 1849, kävi Erkko Jyväskylän kansakoulu-seminaarin läpi, ja on ollut ensin kouluopettajana sitten eri toimissa. Mahtavasti, Voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa. Vuori nostaa poikiaan Veden voimaa kiusaamaan, Synnytellen salakaria. Leikitenpä hypähtää Niistä aalto kuohupää. Mahtavasti, Voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa.
Ei soinnu somast' ääneni, Vaan kas, kun veisaelen, Min kohta haihtuu huoleni, Ja siksi lauleskelen. Harjulla. Harju on Jyväskylän kaupungin lounais-puolella oleva korkea mäki. Oi, Herra, maailmaasi Saan taaskin ihailla. Kuin voisin kunniaasi Ma kyllin veisailla! Sun ihmetyösi ovat Niin suurenlaatuiset Ja luonnon jalot kuvat Niin vaihtelevaiset.
Päivän Sana
Muut Etsivät