Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Vasta silloin kun tämä taipumus oli uhrikseen vaatinut hänen oman veljensä, vasta silloin huomasi Kölliskö itseki sen turmiollisuuden. "Mitäpäs sille", arveli hän, "jos loiskasvi on peltoon tunkeutunut, on se sieltä juurineen pois reväistävä". Ja sen hän tekikin.
Saaralle oli tämä kuin olisi nostettu juurineen kaikista oloista, joissa hän oli kasvanut sekä näytti olevan paljoa laveampi työ kuin kumpikaan heistä oli ajatellut. Näissä tämmöisissä puuhissa viettivät he nyt tavallaan kuherruskuukautensa; sillä niin pitkää aikaa ei Reijer koskaan ollut viettänyt kotonaan vaikka siellä nyt olikin kaikki ylösalaisin.
Ja vielä päälliseksi olet pilkkaamalla puhunut pyhästä Jumalan tuomiosta taistelun kautta. Varo itseäsi! Pyhä Kirkko on herännyt; se pitää nyt laumansa tarkalla silmällä, ja aikoo teräksellä sekä tulella hävittää kaiken väärä-uskoisuuden juurineen päivineen. Kuule tämä varoitukseni!" Katrin suusta pääsi puoleksi tukahdutettu huudahdus.
Siihen sain vastaukseksi, että Suuri Henki oli vihastunut niihin, joilta kaikki hiukset oli pois ajettu, ja merkiksi oli hän antanut niille onnettomille kovan päänkolotuksen, joka merkitsi, että jos ei hiuksia kaikkia ajeltaisi, antaisi Suuri Henki näkymättömän lähettilään nykkiä ne juurineen pois, ja sentähden ovat hiukset semmoiselta henkilöltä ajeltavat niin kauvan, kunnes kolotus loppuu.
Mutta ihan perimmäisenä pellon ja metsän välissä oli vielä iso aukea, josta näkyi halkopinoja ja häämöitti kummallisia häkkyräimäisiä olentoja, joista en osannut ymmärtää, mitä ne oikein olivat. Ja vasta vähän aikaa katseltuani huomasin, että ne olivat kantoja, jotka juurineen oli maasta väännetty, ja heitetty nurin niskoin suuriin kokoihin.
Koko tuo Jehovan kirooma lahko oli juurineen hävitettävä, ei enemmän eikä vähemmän; jokainen tuon rikkaruohon korsi oli pois kitkettävä, missä ikänä se olikaan juurtunut! Sitä vaati Herra Sebaot ei mitään puolinaista, mitään sovittelua, vaan kaikki. Lain jokainen kirjain oli täytettävä, niinhän kuului käsky.
Ensimäisen seisoi kauniina, se kantoi runsaat saaliit; sen istuttaja iloitsi. «Sinä olet palkinnut vaivani«, sanoi hän. Toisen oli keltainen, lehdetön. Suruisesti kallisti se päätänsä maahan päin, ja ainoan hedelmän kantoi se; mutta sekin oli kuiva ja huono. Sen istuttaja nauroi. «Et sinä istutus-vaivaani palkinnut«, sanoi hän ja repi taimen juurineen maasta. Me menimme nyt kolmannen luo.
NOIDAT. Vait vaan, ja kuule! Kruunupää lapsi. Ole ylväs, rohkea kuin jalopeura; Ei vaino, ei kapina, ei salaseura Sun mitään voi: Macbeth ei sorru ennen, Kuin Dunsinanin vuorta ylös mennen Birnamin metsä kulkee. MACBETH. Sit' et nää. Puun juurineen ken maasta hellittää? Ken metsän pestaa? Hauska enne! Et sä, Kapina, päätäs nosta, kunnes metsä Birnamin nousee.
»Mitä hän nyt on?» vastasi sama ääni. »Hän on kurja pölkky, josta kaikki oksat on hakattu pois, toinen toisensa perästä, ja joka nyt ei piittaa siitä, kuinka pian hänet kiskotaan juurineen kumoon ja pilkotaan uuniin vietäviksi haloiksi.» »Veikkonen», sanoi Dalgetty, »minun on sääli sinua.
Mustan ystävänsä kanssa hän toi metsästä juurineen nuoria taimia, niinkuin sitroonan, appelsiinin, tamarintin jonka pyöreä latva on aina heleän vehreä sekä taatelipalmun taimia, joihin viimemainittuihin aikaa myöten kasvaa sokerin makea ja appelsiinilta tuoksahtava hedelmä; nämä taimet hän istutti kotitasangolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät