Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Juurikuin lumouksesta katosi nyt kaikki suru Jensenin kasvoilta. Hän tarttui tukkukauppiaan käteen, puristi sitä sydämmellisesti, ja hänen silmistänsä kiilteli taasen vesipisara, kiitollisuuden kyynel. Ottipa Jensen mitat, sai 500 taaleria käsirahaa, lunasti vekselin, piti hauskat joulut, ja tukkukauppiaan puoltosanan avulla lisääntyi hänelle lisääntymistään työtä ja varoja.
Rikkaat sitävastoin istuivat huolettoman näköisinä "kaleskoissaan", supiturkkiensa sisässä, ajaen vinhasti eteenpäin, ettei pyörätkään ennättäneet kolista kivikadulla, vaan mennä lipasivat juurikuin saippuoitetulla laudalla.
Kun entinen kirjuri näki rikkaan Ojamyllärin tulevan kauniilla ruunallansa, jäi hän nöyrästi seisomaan tien viereen, sieppasi lakin päästänsä ja kumarsi syvään, juurikuin olisi Ojamylläri ollut joku pappi tahi tuomari. Rasva viettelee hiiren killeröön ja veijari tiesi mitä hän teki.
Näky riensi ohi kuin hämähäkin langat; mutta Roosa ei nauranut kuten ennen; hän antoi kätensä vaipua, pyyhkäsi sitten otsaansa ja kasvojansa, istuutui huoahtaen penkille ja avasi kirjan jotenkin innokkaasti, juurikuin olisi tahtonut niin pian kuin mahdollista päästä toisten ajatusten piiriin.
Isäni säpsähti, juurikuin olisi Ilse häntä pistänyt. "Ei, Ilse", lausui hän hetken perästä alakuloisesti; "siinä erehdytte. Täänkaltaisilla rahoilla ei voi mitään maksaa niitä voi ainoastaan jälleen myydä."
"No, se ei ollut ihme, kun hän luotti sinuun ja uskoi sinua, juurikuin Jumalala." "Niin, se on selvä, vaikka minä en sitä silloin huomannut. Vielä enempi, jos ei tämä auta, mietin minä, niin täydyn lisätä hairaustani siksi kunnes hän tuntee. Minä yhdistin huomiollisuuteeni reiviä kohtaan kylmyyden Hjalmarille. Hän näki minun erinomaiseksi, mutta se ei tahtonut häntä liikuttaa.
Nuori tyttö ei enää pitänyt lukua siitä, mikä tapahtui hänen ympärillään. Hän astui eteenpäin, sillä raa'at kädet tuuppasivat häntä, kun hän tahtoi seisahtua. Jos hän olisikin jätetty tähän erämaahan, ei hän olisi voinut astua askeltakaan kuolemata välttääkseen. Väliin johtui hänen mieleensä nuori indiani; sitten kaatui hän juurikuin kuolleena muulin kaulaa vasten.
"Voipi olla, että poro hankaamalla ja kaapimalla sarviaan auttaa niiden kasvamista", tuumaili Suomalainen, "vaan kukaan ei voi saada minua uskomaan että poro tämän tietää tahi että se ehdolla ja tahdolla muodostaa ne niin eikä toisin, juurikuin ihminen, joka kähäröitsee hiuksensa. Sinä ehkä luulet, että poro myöskin tietää sarvihaarukkainsa lukumäärän?"
Tämä pani lapset pois polweltaan ja nousi seisomaan wieraan terwehdystä wastaanottaakseen. Kun wieras oli tullut parin askeleen päähän, astui hän askeleen taaksepäin ja sanoi: "Mitä minä näen, ei tämä ole hän." Kumpikin jäi siihen sanatonna seisomaan, juurikuin olisiwat kiwettyneet. Samassa tuokiossa tuli emäntä huoneeseen.
Saatuansa hänen kiini, sanoi Vendale paluumatkalla: "No, Janne! mikäs kumma nyt oli heidän värissä!" "Eikö se ole juurikuin hyytynyt veri, master Yrjö?" "Niinpä melkeen." "Enemmin kuin melkeen, minusta," vastasi Janne puistellen totisesti päätänsä. "Vaikkapa niinkin! annetaan siis olla aivan kokonaan, jos tahdotte; mitä sitten?" "Master Yrjö, ne sanoo" "Kuka sanoo."
Päivän Sana
Muut Etsivät