United States or Kosovo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onko emäntä sairaana?" "Juu herra rovasti, kyllä se on vähän sairaana." Rovasti, isäntä ja pappilan villakoira menivät yhdessä muonamiehen pirttiin, mutta emäntä ei ollut enää tunnoissaan, joten päästiin päivällisille syömään ja juomaan Suomen hevosrodun parantamiseksi.
»Juu, sievä tyttö näyttää olevan», myönsi mamma ja toinen rouva sanoi: »Erinomaisen sievä.» Latun Liisa jo palasi takaisin, terhakan näköisenä seisahtui Marin viereen, ikäänkuin että tulkaapa! Ja kun herra huusi sieltä alhaalta ja kysyi Maria, kenen se on tyttö, huusi Liisa: »Se on Ojanniemen Sannan.» Sillä äänellä hän sen lausui ikäänkuin olisi sanonut: sen se on ja se ei kuulu teihin.
Ja hän päätti tehdä sen heti. Minä olisin samalla kysynyt sopiiko teille, että minä menen naimisiin hänen kanssaan. Säikähdys ilmausi tullivahtimestarin kasvoilla. Hän rupesi änkyttämään ja hymyilemään. Vai niin juu, juu, he, he, kyllä hän tulee kohta kotiin, herra on vaan niin hyvä ja odottaa. Gabriel huomasi nyt vasta, ettei hän ollut vielä edes esitellyt itseänsä.
Juu, juu, johan minä sanoin, että se on erinomaista. Kylläpä tämä lakeus on asuttua! Ne on veikkonen pelkkiä latoja. Latoja? Mutta katso tuonne! Uuno näytti kädellään vasemmalle. He olivat todella kohonneet ylängölle, sillä joka suunnalle näkyi maailmata vaikka kuinka pitkälle. Mutta vasemmalla laskeutui mäki kaikkein jyrkemmin. Oo! pani Henrik katsahdettuaan sinne ja nyt todellakin heräsi.
Mikä ihme se on, että minulla on pitempi hius kuin toisilla? Sinulle minä en puhu mitään! Tuollaisia kyllä on ... semmoisista olen saanut kylliksi. Juu, tämä poika on semmoisista syönyt itsensä metiksi, haha. Ne ovat maistuneet minusta niin kuin maassa yli talven maanneet potaatit. Niitä minulla on ollut ... kymmeniä. Mutta tälle toiselle minä tahdon puhua! Kuule, Nelma, kuule, kaksi sanaa!
Ei puhuta nyt siitä. Tule vaan tänne, tänne omaan nurkkaani. Mutta kuinka lie ollut, ei mikään muu puhe sujunut heidän välillään, kun ei siitä saanut puhua. Vihdoin tuli pieni äänettömyyskin heidän välillään, joka loppui siihen, että Lyydi sanoi huoaisten: Juu, juu. Ja hänen silmänsä yhtäkkiä taas vettyivät. No mutta kultaseni, sanoi Jenny; mikä sinun on?
Lauvantai-iltana näet vasta tulivat joen alle juuri kun tukkilaisten huuto »kello soi!» levisi pitkin jokivartta, kulki mies mieheltä ja raikui metsä sen kulkiessa. »Tukkipoika se lautallansa, se on hyvin sorja. Hei juu ma laulan vaan, se on hyvin sorja! Eipä hänen tarvitse olla talonpojan orja. Heijuu ma laulan vaan, talonpojan orja.»
Mitä hiiden västinkiä siitä semmoisesta...? Tst! Juu, juu! niin on laki, mutta siitä asiasta ei saa puhua ennen kuin huomenna ... suu kiinni tänä iltana ... heh, heh, heh! Kaikki nauroivat, sillä asia oli nyt kaikkien mielestä kahta sukkelampi, ja kapteenin ja vallesmannin temppu oli yleisenä puheenaineena joka ryhmässä.
Henrik havahti silloin kuin Uuno, lopettaen jotain lausetta, sanoi: Nyt tietysti voi vielä näyttää epävarmalta, mutta ei mene montakaan vuotta, ennenkuin suomalaiset ovat enemmistönä hallituksessa, ja kas silloin! Juu, juu, sanoi Henrik, ettei Uuno luulisi hänen olleen kuuntelematta.
Jo laulaessa oltiin kuulevinansa piiskan-näpäyksiä ulkoa. Nyt laulun tauottua antoi uusi piiskan-näpäys itsensä selvästi kuulua ulkona asuinhuoneen edustalla. Kirkkoherran rouva aukasi akkunan ja huusi ulos yön synkeydessä: "onko siellä kukaan?" "Juu, juu mutta!" vastasi karkea miehenääni. Laulusta lämmittynyt kirkkoherran rouva sulki äkkiä akkunan kylmältä yö-ilmalta.