Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Se on vaan palanen juomarin elämää, ei muuta. Isäni oli maaseutukaupungissa kauppiaana. Kotiamme pidettiin mallikelpoisena niinkuin isäänikin taattuna liikemiehenä. Vieraita kävi meillä paljon. Silloin oli isä aina hyvällä päällä sekä ystävällinen kaikille. Ruokia ja juomia ei suinkaan puuttunut, ja vaikka isä ei itse liikoja maistellut, piti hän kuitenkin velvollisuutenaan vieraitaan siihen kehoittaa. Perheen keskuudessa hän taasen oli liiankin harvapuheinen ja säännöllinen. Lapset pelkäsivät häntä ja palvelijat nimittivät häntä aina keskinäisissä puheissaan tyranniksi.
Eip' on maaten maa pietty, Istuen isosen pelto; Ei suannut suuri pelto, Maa ei sallinut savinen, Miestä verkaista vaolla, Koriata kuokan päässä, Piian pitkiä hameita, Sukan vartta valkiata. Nyt tämä nykyinen kansa, Sekä kansa kasvavainen, Maaten maitansa pitävät, Penkin päässä peltojansa; Syövät maansa makkaroina, Itroina isonsa pellon. Juomarin toimi.
Tyttärellensä ei hän ollut kertonut juuri mitään miesvainajastansa, sillä hänen mielestään ei se asiaa auttanut jos lapselle kertoili juomarin isän metkuja ja elämöimisiä. Pitkät olivat sairaan lesken unettomat yöt. Tuskalla saivat tunnit kuluneeksi. Erittäin hartaasti hän odotti vanhan seinäkellonsa lyöntejä.
Niinhän minä aina sanoinkin, että ennen olen aina ilman miestä, kuin että sattuisin saamaan juomarin ja hulttion miehen." "Ihmisen on tässä maailmassa kulkeminen kohtaloansa kohti. Minäkin aina kuvittelin mielessäni loistavaa vanhuutta ja onnellista avioelämää. Olinpa ylpeäkin haaveksiessani. Vaan onnettomuus minua on seurannut joka askeleella", sanoi Heleena itkussa suin. "Jaa", sanoi mamseli.
Päälle päätteeksi läksisit sinä vaimoksi semmoiselle viinaratille, mikä kirkkotielläkin juopi itsensä siaksi. Et sinä ole, piikaseni, kuullut minkälainen juomarin koti on. Eikä siinä ole mitään toivoa parempaan päin. Sillä kenessä kerran on yksi synti, niin se tuopi mukanaan yhdeksän. Viina se viisaankin villitsee. Viinastahan kaikki paha meno tulee ja alkunsa saapi.
Ensin saatiin kuulla hyvin pitkä ja hyvin asiallinen raittiusesitelmä, jossa kerrottiin raittiusliikkeen synty ja leviäminen meillä aina niistä kolmesta Vaasan naisesta nykyhetkeen asti. Sitte selitettiin suurella asiantuntemuksella juomarin kaikki vehkeet ja kujeet, kuinka hänellä on olevinaan paljo tärkeitä asioita ulkosalla, mutta ei olekaan muuta kuin juonti mielessä j.n.e.
Kyllähän viinantehtailialla tuota makusaa viinan nestettä löytyy; senhän vuoksi tulinkin, että saisin sitä vähän joulukseni. Hoikka. Mene tiehesi. Mitäs täällä teet! Minä en kärsi juomareita. Viinantehtailia ei kärsi juomareita, hahhah vai niin mutta niitä kolikoita, jotka juomarin taskusta tippuvat pois ja täyttävät teidän taskunne niitä varmaankin kärsitte, vai kuinka, häh?
Siit' toiset kuoli kohdastaan Ja toiset aikain takaa; Paikassa pahain moni vaan Viinaini vuoksi makaa. Ei ole paikkaan parempaan Myös toivoa mun tulla, Kun oli tuohon kuolemaan Syy kokonansa mulla. Voi, viina! kuinka taitaisin Tapasi tarkoin näyttää, Sydämen joka juomarin Vihalla vastaas täyttää? Mut syntymättä on se mies' Ken tapas tarkoin tutkii.
Minusta on suuri, hyvinkin suuri uhraus erota ainoasta lapsestani " "Entä minusta sitte!" virkkoi rouva kädet ristissä. " mutta sehän on vain ihan kohtuullinen rangaistus minulle siitä kevytmielisyydestä, että otin vaimokseni juomarin tyttären, jolla on tuo myrkky veressänsä ja jolta se nyt ehkä on jäänyt perinnöksi pojallensa."
Eikö järki-tohtorille ole tunnettu asia, että hevoslääkäri aina parantaa sairaansa heitä puhuttelematta, kun päinvastoin lääkäri puhuu paljon sairaillensa... BARTHOLO. Heitä parantamatta, eikö niin? KREIVI. Te olette sen sanonut. BARTHOLO. Kuka perhana lähettää tänne tuon kirotun juomarin? KREIVI. Minä luulen, että te tekaisette minulle epigrammeja, Amor!
Päivän Sana
Muut Etsivät