Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Mihinkä viimeksi lopetimme? kysyi vanha isoäiti, kun tavallinen seura taas oli koolla eräänä iltana joulun ja uudenvuoden välillä. Juhla oli tuonut niin paljon huolia, että toimeliaalle talonemännälle on suotava anteeksi, jos hän oli unohtanut menneet asiat nykyisten tähden.
Talvella joulun aikaan tuotettiin suureen taloon kuusi, minäkin olin vieraita tuomassa: sähkövalon kanssa; se se vasta korea oli. Semmoista ei maalla näe! Paljon se on rahoja kokoon haalinut! Mikäs hänen on, kun on herrana talossa. Sanotaan hänen ostaneen hyvän talon. Nehljudof luuli jo olleensa kokonaan väliäpitämätön siitä kuinka saksalainen hoitaa ja käyttää hyväksensä hänen tilustansa.
Jos koettaisi rukoilla Tiinaa ja pyytää olla tässä edes Joulun taakse?... Olisi silloin jo kappale talvea kulunut ja kodittomuuteen tottunut... Mutta eihän tuotakaan raatsisi tehdä, Tiina kovin vaivautuisi. "Hyvä Jumala, mihin tässä kuitenkin joutuu!" Matti tuli sisään, laski kirveensä nurkkaan, kävi istumaan havutukille takanviereen ja pani tupakaksi.
"No, mutta nytpä pistää päähäni verraton ehdoitus," sanoi nuori mies kaataessaan matkalippaastansa otetusta pullosta viiniä lasin Maunolle ja itsellensä. "Minun kotooni on tästä vaan kolme penikulmaa. Tehkää minulle ilo, että tulette minun kanssani ja vietätte joulun meillä.
Kummallista kyllä, ett'en sitä ennen ollut muistanut vierasmiesten hankkimisen aikana, vaikka olin joulun jälkeen juuri kysymyksessä olevaa miestä sattunut puhuttelemaan ja hänen omasta suustansa kuullut sen, mikä vasta mieleeni johtui. Näytti ikäänkuin Jumala olisi tahtonut varsin minun muistamattomuuteni kautta sen säästää hädästäni auttamisen välikappaleeksi.
Vihdoin saatiin selville, että joulun edellisenä sunnuntaina nyt tuli täyteen kaksikymmentä vuotta siitä, kun laiva ripustettiin ylös kirkkoon, ja nyt tahtoivat kalastajat mielellään ottaa sen alas ja näinä kahtena viime kuukautena tutkia ja tarkastaa kaikkea, mitä siinä oli, ja sitte se taas joulun edellisenä sunnuntaina ripustettaisiin ylös.
Mutta nyt vasta löysivät he sanoja selittääksensä mitä heidän sydämellänsä oli, ja kellon ääni, joka soitti joulun aamu-saarnaan kartanossa, kun ei sitä nyt taidettu viettää kirkossa, löysi heidät siellä nojaten päänsä yhteen hiljaa puhelemassa.
Kun kesän lehtivän kanss', sekä hangen kanssa ja joulun, sai vapaus, ja kun lähtö nyt kaivattuun tuli kotiin, riemussa kaihoisaa oli toisesta luopua toisen; koulu kun kutsui taas ja kun vanhempain syli hellä kyynele-silmin heitettiin sekä siskojen parvi, kaihossa riemullist' oli toisen kohdata toista.
Se hyvä ihminen rupesi uudestaan tohtoriksi Elinalle, ja Jumala sen tiesi mitä neuvoja hän siihen käytti, mutta ennen joulua oli akkani taas yhtä terve ja raitis kuin entisiin aikoin. Joulun aikaan sai paronessakin murhetta ja surua.
Ja silloin tuli Juhalle taas näännyttävä uupumus, niin että tuskin jaksoi kotiin kävellä, ja hän istui päiväkaudet penkillä pää käsien varassa tai harhaili pihalla avopäin, avojaloin, silmät ilmeettöminä, suu velttona auki. Tointui siitä taas sen verran, että joulun jälkeen lähti kinkerille, saatavain maksoon rovastille, puolimatkaan kirkolle.
Päivän Sana
Muut Etsivät