Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Hänen sattuvat arvostelunsa eri pöydässä istuvista henkilöistä kävivät yhä purevammiksi sen mukaan kuin hän joi, ja jos vain hänen sanansa olisivat kuuluneet, olisivat varmaan monet säteilevät kasvot synkistyneet.
Antti joi ja veti henkeensä savua, niin että rintaa kirveli. Mutta seuraavana päivänä hän oli sairas.
Minä näin, että hän oli ennestäänkin humalassa, mutta hän kaasi pullosta kahwin sekaan ja alkoi sitä seosta ryyppiä; nainen joi kahwinsa siltään loppuun. Himeä walo jätti owenpuolen niin hämäräksi, ett'ei minua tunnettu. 'Kuka siihen owenpieleen tuli? Joku akka kai. Mitä sinä täältä haet? sanoi mieheni.
"Oh yes", vastasi englantilainen ja ojensi jalkojansa suoriksi. Lukkari istui ja joi maitoa. Englantilainen joi maitoa. "Jos en erehdy, niin käy hän täällä nuuskimassa Bergit'iä", ajatteli lukkari. Istuivat vielä vähän aikaa. "Minun täytyy hänet karkoittaa tavalla tai toisella", ajatteli lukkari taas.
Mik' aseheksi sattuikaan, yks kaikki, kunhan kaatui vaan, jos miekka, piikki, pikari, jos joi, jos otteli. Hän harras myös ol' lempimään, koht' iski silmän impysiin; tulesta tuskin pääsikään, jo tanssit tanssittiin. Yön sitten armasteltuaan hän kengän riisui kullaltaan ja viiniä sen täynnä toi ja lähtömaljan joi. Tuon muodon jospa nähdä sait!
Ikivanhan tavan mukaan maistoi hän ensin omasta lasistaan antoi eukkonsakin ryyppäistä lykkäsi vasta sitten toisen lasin Adelsvärdin puoleen ja nyökäytti päätään: Hyvää Coneglianoa vielä luostarin ajoilta. Terveydeksenne, herra! Peter Adelsvärd joi omaksi ja molempien vanhusten terveydeksi kohottaen rubiininpunaista viiniä kalpeata iltataivasta vasten.
Suurella korskeudella ajoi hän joka viikko kaupunkiin, jossa kerskaten pani satamarkkaiset liikkeelle. Yökaudet nähtiin hänen uljas hevosensa seisovan kapakan ääressä sillä hän itse sisällä löi korttia ja joi vuoroin viinaa ja olutta, vuoroin poreilevaa sampanjaa. Näin hän jo kahdeksan vuoden sisään oli tyyten häivittänyt suuren rikkautensa.
»Sanonkos minä teille millainen tämä paikka on?» puhui tyttö nyyhkytystensä välistä rajusti. »Tämä on helvetti, ja helvetissä täytyy lakkaamatta kieltään kastaa eikös niin sanota jossain kirjassakin? Oi, joi, joi...» Hän hyrskähti yhä raivokkaampaan itkuun. Olavi tunsi mahdottomaksi enää kauvemmin kestää.
Noak oli, Noak oli Perukitoin mjes Pujo parta Ucko punainen kuin kucko joi hän aina, joi hän aina pohjan joka tjes. Siilon sopi, silloin sopi elä Mailmas Silloin oli otta vähintäkin oltta, ejkä janost, ejkä janost tjetty koko maas. Muiston juonti, Muiston juonti ei ol' tuttu heil', Vaan sellainen malja jossa nyt on kalja juotin pohjan, juotin pohjan varsin tällä lail'.
"En," vastasin minä, "te ette saaneetkaan kahta vertaa ruokavaroja." "Kuinka paljo saan?" kysyi hän levottomasti. "Puolet siitä mitä tässä on," vastasin minä. "Ja kuinka kauan se minulle riittää?" sanoi hän. Tämän kuultuansa hän taas otti puteliin lakkaristansa ja joi siitä. "Minua vilustaa niin, että luuni vapisee," sanoin minä.
Päivän Sana
Muut Etsivät