Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
John Jago, joka kohta jälkeen malttoi mielensä, nosti hattunsa ja teki kohteliaan kumarruksen minulle. "Minä en voinut aavistaakaan, että häiritsimme teitä, herra Lefrank", sanoi hän. "Minä oikein häpeen itseäni. Minä pyydän teiltä anteeksi".
Kyllä sinulla on oikein: me olemme köyhät. Mutt' älä epäile, ahkeroitsemiseni pitää, täytyy onnistuman. JOHN. Ennen kaikkia, ajatelkaa tulevaa hetkeä! Tuo nuorukainen kokee kaikkia kostaakseen. Minä tunnen senlaiset luonneet. Koska he ovat luonneitta, niin pyytävät loistaa luonneilla. MARIA. Ja kuinka sait tietää, mitä täällä huoneessasi tapahtui, Ernst?
Syän leimuaa: en jäädä saa ja kostaa en mä voi. "Hyvästi jo, sa aurinko, sees ilma, kaikki maa! Mies kunnoton vain raukka on, ken pelkää kuolemaa!" Käy keikkaillen, niin seikkaillen, niin veikkaillen hän vaan. Hän hyppäs, kieppuin kierroksen, jäi hirteen roikkumaan. John Otrapää. Ja pyhät, kuulut kuninkaat, nuo viisaat Itämaan, he vannoivat: "John Otrapää on syypää kuolemaan".
"Malttakaas vähäisen, hyvät naiset ja herrat," lausui John, "minä en ole vielä lopettanut. Minä sanoin: neiti Kreiner ja minä olemme olleet kihloissa, mutta me emme ole enään." Hän riensi ulos. Alfhild seisoi kuin huimaantuueena.
Ihmiskunta on senjälkeen astunut koko vuosisadan askeleen eteenpäin ja viisastunut.» Lagander ja Nymark eivät mitään puhuneet, mutta Alma huomasi, kuinka John ehdottomasti vei heitä mukanaan. Ja hänen povensa kohoili ilosta, ylpeydestä ja rakkaudesta.
Mutta eipä hänen tarvinnutkaan; Arvi ei hakkaillut kertaakaan eikä pysähtynyt, ennenkuin oli lopussa. Alma kiitteli häntä, antoi hänelle makeisia ja laski hänet luotaan. Eräänä päivänä huomasi John Alman pöydällä Strindbergin »Giftas». »Onko Nymark käynyt täällä?» hän kysyi. »Kävi edeltäpuolen, kun sinä olit lyseolla», vastasi Alma.
»Noo, Alma», sanoi John, hiljaa puristaen hänen kättään, »mitä mietit?» »John, minua ei vielä yhtään nukuta. Lähdetään järvelle. Onhan synti panna maata näin kauniina yönä.» »Mutta nyt on jo niin myöhäistä.» »Mitä se tekee. Nukutaan aamulla pitempään.» »Entä pikku Helmi?» »Kyllä Miina katsoo häntä sen aikaa. Eikä hän tavallisesti herääkään iltayöstä.» »Niinpä mennään sitten.
En voi moittia John Jagoa muuten, kuin että hänen käytöksensä on niin kummallinen. Kerrotaan hänen kantavan tuota takkuista tukkaa silmissään en voi kärsiä että miehellä on tukka silmissä erään lupauksen vuoksi, jonka hän teki, kun häneltä kuoli vaimo.
Ja siinä ainoa keino, jonka kautta voimme välttää noita vaarallisia levottomuuksia, jotka nykyään suurissa kulttuurimaissa yhteiskunnallisia perustuksia, ravistelevat.» »Vähäosaisten kansalaistemme tilaa meidän tulee kohottaa ja parantaa, niiden etua ennen kaikkea vaarinottaa...» »John, katso tänne, minä olen valmis nyt!»
Tämähän oli kyllä selitys hänen käytökseensä; mutta ei tuo minua oikein tyydyttänyt. "Teidän luulonne mukaan", sanoin minä, "on John Jago siis täyttänyt uhkauksensa olla palaamatta taloon? Hän on siis teidän luulonne mukaan nyt hengissä ja piileilee jossakin?" "Aivan niin", sanoi Ambrose. "Aivan niin!" kertoi Naomi.
Päivän Sana
Muut Etsivät