Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Tietänettekö, että Niilo Janssen on kuollut? Janssen kuollut! huudahti kreivi kiivaasti. Hiljaa, muuten en kerro mitään. Niin, se tapahtui eilen. Hän elämöi kuin mikä tyranni Mainiemessä, ja kun suuri menestys aina synnyttää kopeutta ja ylimielisyyttä, niin alkoi mies juoda enemmän kuin oli tarpeellista; ennen hän ei koskaan ollut liiaksi juonut.
Ei minulla tosin ole tuttavuuksia Tukholmassa, mutta jos teidän armonne käskee, niin tahdon koettaa. Kiitos, Janssen, te yksin ymmärrätte minut. Minun asemassani oleva on niin sidottu ... on ennakkoluuloja, on oikkuja, enkä minä ole koskaan luostarielämää rakastanut. Mutta meidänhän piti puhua juhlapidoista. Kenties kumminkin on parasta, ettei niitä ajatella kreivin vuoksi?
Muistathan, että tehtäessä tuota merkillistä retkeä Beltin poikki v. 1658 isäni oli ensimmäinen, joka ratsasti jään yli Fyeniin. Todistukseksi siellä käynnistään toi hän kuninkaalle erään tanskalaisen pojan, viisivuotiaan, jonka oli temmannut väkijoukosta ja äidin käsistä Fyenissä. Se poika on Janssen. Kunnioitan tanskalaisia, he ovat kunnon kansaa.
Hänelle vastattiin, että sotamiestä oli ammuttu rintaan ja ettei hänellä varmaankaan enää ole monta tuntia elettävänä. Ei saanut kreivi Bertelsköld sinä yönä unta silmiinsä. Janssen oli saavuttanut tarkoituksensa. Saatuaan todistajia siihen, että sotamiestä oli ammuttu linnan ikkunasta, vei hän väkensä pois linnaa sen enempää ahdistamatta ja meni yöksi pappilaan.
Vasta kello kuuden aikaan illalla piirittäjät olivat järjestyneet ja marssivat esiin. Janssen luki asiaan kuuluvat pykälät Rikoskaaresta: "Joka kiihoittaa ja yllyttää yhteistä kansaa tottelemattomuuteen kuningasta taikka sitä vastaan, joka esivallan puolesta määrää ja käskee, menettäköön henkensä. Jos siitä kapina nousee, menettäköön sekä henkensä että tavaransa.
Tiedän, herra kreivi, tiedän vielä hieman enemmänkin, vastasi Janssen. Oli kerran isätön poika, viisivuotias, hyvä ja viaton, niinkuin lapset useimmiten ovat, kun niitä ei turmella. Hänellä oli äiti, jonka ainoa poika hän oli, ja joka rakasti häntä enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Mutta ... voinethan suuremmitta vaikeuksitta suorittaa nuo mitättömät tuhat talaria, jotka olen hänelle velkaa? Kenpä tietää! Hän on vaarallinen mies, älykäs, voitonhaluinen ja kostonhimoinen. Janssen on perintö isältäni; jo aikoja sitten olisin käskenyt hänet pois, jollei minulla mielestäni olisi ollut hänelle jotakin korvattavaa.
Janssen kiirehti vastaamaan, että Mainiemi jo menneen vuoden toukokuussa oli tuomittu panttitilana kruunulle peruutettavaksi ja että, sittenkun kuninkaallinen majesteetti oli sallinut tuomion täytäntöön panon viipyä kokonaisen vuoden ajan, enemmästä viivytyksestä ei nyt enää voinut olla puhettakaan. Tuomarikin sanoi niin olevan.
Kysyn, kuka täällä käskee? uudisti hovimestari miltei pilkallisesti. Kuka sinä olet, mies? On kuin olisin sinut ennen nähnyt. Arvatenkin, ja useammin kuin yhden kerran, vastasi Pietari närkästyneesti, punastuen aina korvalehtiään myöten. Siihen aikaan kun ruokkosin kreivin mustaa tammaa, ei Niilo Janssen ollut vielä liian hyvä sen häntää typistämään.
Sotamies, joka oli märkä ja kiukustunut, ymmärsi yskän. Tuossa paikassa koppasi hän kiväärinsä, nojasi sen tammea vasten, tähtäsi ja ampui. Laukaus sattui Lammin Mattia olkaan. Haavoittuiko kukaan? huusi kreivi Bertelsköld, joka oli kuullut luodin vinkuvan. Ei, vastasi Lammin mies hammasta purren. Niilo Janssen lähetti herneen akkunaa kohti; hän on saava pavun takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät