Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Venäläiset eivät voineet päästä luokseni eikä ampua myöskään. Minä istuin vuoren loukossa, riisuin kengät jaloistani, sillä ne jäätyivät kokonaan, ja hieroin jalkojani pakkasen tähden. Jälkeen puolipäivän tuli toinen partiokunta samaa tietä, jota mekin olimme kulkeneet.
"Nuoruuden hullutuksia ne olivat, pikku Sannaseni, hulluja poikamaisuuksia, mutta tietäköön Jumala, enkö taasen olisi valmis sellaisiin, jos vaan niin jos vaan vielä eläisin maailman touhinassa. Tuhat vieköön, olisipa hauskaa elää mukana hauskaa kauheista jaloistani huolimatta, jotka ovat minut kiini naulinneet tänne loukkoon Hirschwinkelissä.
No, tulkaa, armas vaimo, kallis äiti, Ja taatut ystävät! Kun kaukan' olen, Hymyillen tehkää hyvästit. Nyt tulkaa! Niin kauan kuin maan päällä elän, kuulla Minusta saatte; ette toki muuta Kuin mitä ennenkin. MENENIUS. Tuot' ihanampaa Ei korvin kuulla saa. Pois itku! Tulkaa! Käsivarsista ja jaloistani noista Ravistaa vuotta seitsemän jos voisin, Niin, totta Jumal', askel askeleelta Sua seuraisin!
Saarella. Samalla kun laskin jalkani rannalle, alotin seikkailujeni onnettomimman ajan. Kello oli puoli yksi yöllä ja vaikka maa suojasikin tuulelta, oli yö kylmä. En uskaltanut istuutua, sillä pelkäsin paleltuvani, vedin vain kengät jaloistani ja kävelin paljain jaloin edestakaisin hietikolla. Mieltäni painoi sanomaton ikävä.
En ollut kauan kulkenut, kun vesi muuttui lumeksi, täydelliseksi pyryksi, niin sakeaksi ettei nähnyt viittaväliä eteensä. Mutta samassa häämötti huoneen haamu, ja minä seisoin kivestä rakennetun matkailijamajan edessä ja astuin lunta jaloistani kopistellen sen lämpimään suojaan.
Ja olipa, hyvä herra, minulla siellä parempi apu jaloistani sekä käsivarsistani kuin koko aatelisnimestäni ja kirjaopistani, ja pian seisoin, peitsi olalla, rivisoturina ritari Ludovik Leslien komennossa, missä niin perinpohjin opin kaikki sotatemput, etten niitä juuri taida vilauksessa unohtaa.
Tämän kuultuani, minä mielessäni kohta ylistin sallimusta pitkistä jaloistani koska minut, tämän etuisuuden puutteessa, ehdottomasti olisi siirretty järjettömäin luontokappalten joukkoon.
Ensinnä tulet sinä paistumaan maallisessa tulessa ja sitte ikuisissa tulikivijärvissä. Sinulla ei ole mitään armoa odotettavana. Heitä irti jaloistani, hylkiö, taikka potkasen sinua! Veli hyvä, emmekö jo ole kuulleet ja nähneet tarpeeksi, voidaksemme näyttää asian täydellisesti toteen? uskalsi nimismies kysyä. Olemme nähneet tarpeeksi!
Kun olin tervakset saanut kunnollisesti syttymään ja nousin seisoalleni, näin joukon kasakoita kapuavan kiireesti ylös kalliolle. Ensimmäisen heistä, joka juuri hyppäsi kalliolle, lävistin miekallani ja syöksyin sen jälkeen toista rinnettä alas jäälle, jonne päästyäni lähdin kuulain korvieni ympärillä vinkuessa juoksemaan minkä jaloistani pääsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät