Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Pikku Leonore raukka, jalkanne eivät teitä kannata ja kuitenkin täytyy teidän hankkia meille apua." Nyt juoksin puutarhan lävitse takanani syöksivät liekit ulos kirjaston ikkunoista ja mustia paksuja savupilviä kiemuroi puitten latvojen yli jäljestäni. "Karolinenlust palaa!" huudahdin etehisessä. Silmänräpäyksessä olivat kaikki katurakennuksessa jaloillaan.
Mutta hän oli tuskin käynyt kymmentä askelta, kun luutnantti huusi hänelle korkealla äänellä: "Jumalan tähden, herra, pitäkää jalkanne ylhäällä, juuri niinkun se nyt on! Elkää laskeko sitä alas, vaan seisokaa liikkumatta! Ainoasti silmänräpäys vielä! Kas niin, se menee jo pois." "Mitä se sitte on?" huusi säikähtynyt Silman, kehoituksen mukaan seisoessaan yhdellä jalalla.
"Minä tiedän jo ennakolta, miten käy: yhden minutin kuluttua rupeavat poskenne punottamaan, ajatuksenne ja jalkanne kapinoitsemaan kauheata kirjoitusta vastaan " "Nyt on kaikki ihan toista", keskeytin häntä puoliääneen ja häveliäänä, sillä toistelihan hän omia lapsellisia sanojani, joilla olin kertonut hänelle, miten inhosin kirjoitusta.
Mutta miten neiti sitten...? Vaietkaa ja totelkaa!... Mitä te mietitte?... Miksi seisotte noin suu ammollaan... Ovatko jalkanne jäätyneet kiinni maahan tänä lämpimänä kevätyönä? Rakas pikku neiti, sammalsi eukko; minä ... minä... Kurja pelkuri-raukka! huusi toinen; viheliäinen noita!... Kasvettukaa maahan... Vajotkaa maan sisään!... Te olette tuulen ja ilmankin inho!
ROSINA. Ei, minä en voi pahoin ... mutta kääntyessäni... Ah!... KREIVI. Teidän jalkanne on nyrjähtynyt, rouvaseni? ROSINA. Ah! niin, jalkani nyrjähtyi. Se kirvisti kauheasti. KREIVI. Minä huomasin sen kyllä. Tuska tuntui sydämeen asti. BARTHOLO. Tuoli, tuoli. Eikö ole yhtään nojatuolia täällä? KREIVI. Ah, Rosina! ROSINA. Mikä varomattomuus! KREIVI. Minulla on tuhat tärkeää asiaa jutella teille.
Vaikea on minun sitä käsittää, että suun kautta olisi voinut kalma mennä toiseen jalkaan, samalla vahingoittamatta sisällyksiä, sanoi Pirjo. Olkaa hyvä ja näyttäkää minulle jalkanne, kyllä minä melkein älyän, kun saan nähdä, onko kalmaa vai muuta puutunnaista, tartunnaista. Silloin veti mies saappaan jalastaan ja Pirjo rupesi tutkimaan.
»Sittenkuin hän oli pessyt heidän jalkansa, ja vaatteensa ottanut, istui hän taas ja sanoi heille: Tiedättekö, mitä minä teille tehnyt olen? Te sanotte minun Mestariksi ja Herraksi, ja te sanotte oikein, sillä minä myös olen. Sentähden jos minä, joka olen Herra ja Mestari, olen teidän jalkanne pessyt, niin pitää myös teidänkin toinen toisenne jalat pesemän.
Varokaa, kun laskeutte", huusi hän nyt sille nuorelle miehelle, joka aikoi asettaita litteälle kivelle, "nämä kivet ovat toisinaan skorpioneja täynnä." "Mitä", huusi Silman, joka pelkäsi hirmuisesti näitä eläimiä, "täynnä skorpioneja! Onko sitte täällä Australiassa skorpioneja?" "Niitä on täällä paljon. Te voitte tuskin laskea jalkanne maahan täällä metsässä, sattumatta heidän keskellensä.
Siitäpä jo on aikaa, mutta mitähän luulisitte hänen sanovan palvelijoista, jotka juovat emäntänsä tuopista sill'aikaa, kun emäntä itse on kamarissaan valmiina menemään vihille sen miehen kanssa, jonka on valinnut. Jalkapuuhun siitä joutuisitte ettekä siitä ennen pääsisi, kuin jalkanne kuivaisivat ja te oppisitte huoneentaulun alusta loppuun ja lopusta alkuun takaperin.»
Niinhän te olette kuin paha lapsi, vallaton ja tottelematon, hän sanoi, mitä, jos olisitte katkaisseet jalkanne. Minä luotan hyvään onneeni. Mutta tehän taisitte oikein säikähtyä? Tietysti säikähdin. Nyt lupaan olla kiltti. Antakaa käsivartenne. Agnes istui rinnalleni siksi aikaa, kuin Antti laittoi veneen ja purjeet reilaan. Oliko sinulla ikävä eilen illalla? Ei ensinkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät