Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Toisella kertaa minä olen kokonaan lannistunut ajatellessani omaa heikkouttani ja synnillisyyttäni sekä kaikkea sitä, mitä minä ajattelen, puhun ja teen väärin. Juuri tän'aamuna minä en voinut muuta kuin ainoastaan rukoilla Jackin edetä.
"Hän tietää tuskin, tuleeko hänen iloita vai itkeä inhimillisen luonnon turmelusta mr Posthlethwaiten persoonassa, kun sitä vastaan minä, joka olen kova ja taipumaton sydämeltäni, tuskin tiedän kumpaa enemmän riemuitsen, Jackin turvallisuuttako vai mr Posthlehtwaiten epäturvallisuutta.
Me ajattelimme alusta kotia ja vanhaa maanviljelys-elämää, mutta niin mielelläni kuin olisin tahtonutkin saada Jackin taas meidän keskellemme, minä en kuitenkaan voinut olla huomaamatta, että vaikka hänellä ei ollut mitään sitä vastaan muistuttamista, hän ei kuitenkaan voinut olla siitä lannistumatta.
Sinä tiedät, että hän ei suinkaan ole rikas, ja että hänen isänsä harvoin antaa hänelle enemmän rahaa." "Minä luulen todellakin, että jonkunlainen rahanhimo kulkee Spencerin su'ussa," oli Jackin pistävä vastaus.
Me kolmen olimme jo päässeet suurukselta, ja isäni suututteli parhaallaan Jackin poissa-oloa, kun tämä itse tuli sisään ja kaikkia yhteisesti tervehdettyänsä keveällä, huolettomalla tavallaan paiskasi itsensä pöydän ääreen ja rupesi leikittelemään kotopanoisen oluen, leivän ja juuston kanssa näyttäen jotenkin voipuneelta ja haukotuksiansa hilliten.
Hugh ei ole peräti ilman toivoa Jackin suhteen, vaikka hän tunteekin kaikki; mutta hän sanoo hänen olevan niinkuin kulkia, joka tarvitsee väkevää huutoa herätäksensä.
Tähän minä vaikenin, sillä minua hämmennytti suuresti vaikeus olla valhetta lausumatta, mutta samalla myöskin ilmoittamatta, että tahdoin maksaa Jackin rätingit omista rahoistani. Hugh rupesi nyt puhumaan. Hänen äänensä oli lempeä ja matala, sillä hän seisoi varsin vieressäni, ja hän sanoi: "Kitty, minä tulin puhumaan sinulle peräti toisesta asiasta."
Jackin ääni ei ollut totutettu; hänen laulunsa aineena oli joku neekerien renkutuksista lainattu tunnokas hurjuus; mutta koko laulannon lävitse vävähti joku omituinen äänen ja tunteen laatu, joka oli sanomattoman liikuttava.
Minä olen kylliksi nöyryytetty omissa ja Jackin silmissä. Niin malttamattomana, niin äkkipikaisena, niin intohimoisena kuin itse olenkin, kuinka taisinkaan ruveta toista soimaamaan? Kenties on tämä ylpeyttä ja tämä itsetyytyväisyys malka omassa silmässäni.
Jos ainoastaan Jack olisi täällä, Kitty! Jos ainoastaan tietäisin hänen tulevan pelastetuksi, mitä ikinä tapahtuneekin! Kitty, olkaamme hiljaa ja rukoilkaamme Jackin edestä!" Niinkuin useammat muutkin meistä äitini luuli viimeisen päivän tulleeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät