Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Ja tällä hän heitti huoneen. Mr Posthlethwaite seurasi häntä syvästi kumartaen vaunun-astuimelle saakka. "Mitä sinä luulet tästä tulevan lopuksi, Ewelyn?" minä kysyin, kun taas istuimme vaunuissa, sillä minä tunsin itseni kovin hämmentyneeksi. "Mistä?" kysyi Ewelyn. "Tästä Jackin kauheasta asiasta," minä sanoin.
Ja hän tekee sen, Kitty, minä olen varma, että hän sen tekee!" Muutamia päiviä meni, ennenkuin kaikki temput Jackin vapauttamisen suhteen saatiin suoritetuiksi, ja nämät päivät olivat hänelle kalliita päiviä.
Tätä kirjaa minä mielelläni luen, erittäin sitten kuin olen tullut niin vanhaksi, että tiedän erottaa, mitä piinakertomuksista ja hirmukuvista sopii käydä ohitse. Maanantaina kesäkuun 10 p. Jospa vaan voisin olla levollinen Jackin puolesta! Ei niin, kuin hänessä olisi mitään isoja vikoja.
Jackin kirje on lyhyt ja peräti toisenlainen kuin Hugh'in. Se alkaa vähän katkerasti viitaten muutamien entisten ystävien menetykseen, varsinkin erään nuoren aatelismiehen, sen näet, josta Ewelyn oli meitä varottanut. Jälkikirjoituksessa hän näistä vähän ilkkuisista mietteistä kuitenkin palaa kaikkein iloisimpiin toiveisin.
Mutta Betty oli saanut päähänsä panna toimeen jotakin ilosta ja oli sentähden kattanut pöydän vierashuoneessa parhailla posliineilla, juuri kuin olisin ollut joku suuri vieras, ja minä tein varmaankin väärin, kun tulin edes huomanneeksi parsimat vanhassa tamasti-pöytävaatteessa, joka oli valkaistu hiukaisevan valkoiseksi, taikka poreet parhaassa sokeri-astiassa, jotka kantoivat merkkiä jostakin muinaisesta ottelusta Bettyn ja Jackin välillä.
Yhä enemmän kiihtyneenä ja suutuksissa omista sanoistaan, hän kääntyi ensin Jackia, sitten itseänsä ja lopulta äitiäni ja minua vastaan. Hän sanoi, että kaikki olimme olleet sokeita hupsuja, ja että ainoa keino, joka olisi voinut pelastaa Jackin, olisi ollut antaa hänen pitää päänsä, kun hänen väkisin teki mieli merelle.
Ja hän suuteli minua ystävällisesti ja lähti tiehensä viheltäen: "Pois joutava tuska ja huoli!" Mitä voinkaan tehdä? Selvä on, että kirsikanpunaisen rihman hinta on liian vähäpätöinen asia Jackin "avoimen käden" maksettavaksi.
Kaikissa meissä on pienet vikamme, mutta sinä olet kieltämättä hurskain pieni sielu koko tässä puuttuvaisessa mailmassamme." Mutta kun palasin takaisin isäni kanssa, sydämeni oli kuin jääkappale rinnassani. Kaikki tuskailimme suuresti syntiä ja häpeää ja teimme mitä kykenimme Jackin edestä, sillä välin kuin hänen oma omatuntonsa näytti olevan keveä kuin höyhen.
Ja mitä master Jackiin tulee," lisäsi hän leppeämmällä, änkyttävällä äänellä, "minä en voi kieltää, että jos te, missis, ja master kohtelisitte häntä heittiönä, ettekä koskaan hukkaisi häneen ystävällistä katsetta taikka tervehdystä, vaan istuisitte kuin tuomio-istuimella, antaen hänen kumartaa ja pitää kauniita puheita teille, ja sitten lähettäisitte hänet saamaan ruokaa kyökkiin Rogerin ja minun kanssani, minä master Jackin siassa lähtisin matkaani uudestaan onneani etsimään; ja mitä minuun itse tulee, minä kohta pötkisin tieheni, minäkin."
Sitten ei ole vielä vuottakaan, kuin niitten suhteen, jotka minulle maan päällä ovat rakkaimmat, äitini, isäni, Jackin ja Hugh'in, niin sanoakseni vaelsin näkemisessä pikemmin kuin uskossa, sillä he olivat silloin kaikki tyyni täällä. Mutta nyt on Jack sotaväessä Flandernissa ja Hugh Atlantin merellä. Minä en tiedä, mikä heitä saattaa kohdata.
Päivän Sana
Muut Etsivät