Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Ota sinä vaan kultakappaleesi, sinä hupakko, minä en sitä ottaisi, vaikka se heitettäisiin jälkeeni". Kari oli puuastunut, hän puri hampaansa yhteen ja katseli alas miehensä puoleen. "Sinä kuulet sen, Anders?" sanoi hän. Anders seisoi siinä suuttuneena ja hämmästyneenä; hän ei tietänyt mitä tehdä, mutta meni viimein Marit'in luo ja otti hänen käsivarrestansa kiinni.
Kaikki tarkastelivat tauluja ja karttaa. Vihdoin sanoi kapteeni Berndtsson: Ja missä on tämä talo? No niin, jotenkin kaukana Pohjois-Amerikassa ja Iowa valtiossa. Talon nimenä on minun jälkeeni Felikshill, ja Frans pitää liikanimenänsä toisen nimensä, Feliks'in kreivin kanssa on pian loppu. Ja koska te muutatte? kysyi nuori Berndtsson.
Ristinpäivä tuli ja sen keralla eläinten myyminen omat lempilehmäni ja kanani, jotka tunsivat minut niin hyvin että katsoivat jälkeeni, ikäänkuin pyytäen minua pitämään huolta vasikoistaan ja pojistaan. Kaikki, mitä talossa löytyi, myytiin, paitsi äitini merkkaus-vaate mustassa kehässä, ja isäni muotokuva, joka oli leikattu mustasta paperista ja sitkustettu valkealle.
Pitkin Syyrian rannikkoa kulkiessani ja samaa tietä palatessani kuin jolla olin kulkenut viime kerran kotoa lähtiessäni, tuli "Figaro" minua vastaan. Tuo koira raukkani oli luultavastikkin ikävöinnyt minua, kauan oltuani poissa matkoillani, ja lopulta juossut jälkeeni minua hakemaan.
Mutta paljo jää kuitenkin elämään minun jälkeeni. Minä lupasin herttualle sieluni autuuden kautta antaa hänelle Trond papin tunnustuksen, jos sen saisin käsiini; hyvä, etten ole sitä saanut. Jos hän olisi varma, niin hän joko voittaisi tai kaatuisi; silloin tulisi toinen heistä mahtavammaksi mieheksi, kuin koskaan Norjassa on elänyt.
Useimmissa taloissa oli akkaväki lypsyllä, ja kaikki ne nousivat rainta kädessä minun jälkeeni katselemaan. »Mikä sillä lautamiehen paimenella nyt on?» kuuluivat ne toisilleen sanovan. Miehet seisottivat hevosensa ja istuutuivat auran kurelle minun menoani kuuntelemaan, mutta minä riensin vain niiden kaikkein ohitse enkä huolinut mistään.
Kylää, ihmisiä, merta! Ja kiihkeästi riensin edelleni. Mutta ihmisistä muistui mieleeni emäntä, klo 2 ja päivällinen. Aika oli palata. Emännät vaativat kuuliaisuutta ruoka-asioissa. Sitä paitse löydänhän kotona ainakin ihmisiä. Tein palausta. Ohasin taas mökkiä. Mutta sieltä senkin vietävä! ruinaten juoksi porsas jälkeeni.
Mistä minä nyt vaellan, tulevat tuhannet ja jälleen tuhannet minun jälkeeni vaeltamaan. Ymmärrän, vaellat valtatietä. Tarvon taipaleita, joita ihmisjalka ei ole astunut vielä. Mutta niin totta kuin tässä seison, siitä on kerran tuleva valtatie. Mistä ja minne tuo polku poimuttelee? Majasta majaan, sydämestä sydämeen. Mutta ihmiset eivät usko siihen eivätkä tahdo sitä kulkea vielä.
Mutta kukaties minä saan sinut lumotuksi, siihen sorttiin kuin kuuluisa Orfeo, josta sinä lienet kuullut puhuttavan. Samassa astui kelloseppä kyökkiin. Nyt on työt lopussa, virkkoi hän iloisesti, ja minä jätän kaikki jälkeeni erinomaiseen kuntoon, niin että minä saatan aloittaa huomisesta uutta elämääni keveällä omalla-tunnolla. Emäntä sanoo teidän aikovan soittaa meille jotain.
Päivän Sana
Muut Etsivät