Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. toukokuuta 2025


Joulu-aamuna, kun papit tulivat temppeliin, näkivät he heidät rinnakkain lattialla. Kuvien päältä oli peite poissa ja auringon kirkkaat säteet valaisivat ihanan orjantappuroilla kruunatun Vapahtajan pään. Päivän tultua eräs vahva, jylhä ukko itki niin, kuin itkevät lapset ja naiset.

Aurinko voi kyllä kauniimmalla tavalla todistaa pääsiäisestä, jolloin Vapahtajamme nousi kuolleista. Etkös ymmärrä, että kevät on ylösnousemisen juhla, kuolleista ylösnousemisen? Silloin herää koko kuollut luonto elämään. Silloin itkevät kaikki hanget, samoin kuin paljo itkettiin Vapahtajamme haudalla.

Mitä kukkasia nuo ovat? kysyin yhäti kirkastuvalta saattajaltani. Minusta on kuin ne minulle ääneti päätään nyykäyttäisivät. Tämä on Jumalan yrttitarha, vastasi hän. Ja ne toivottavat sinut tervetulleeksi tänne. Mutta miksi ne itkevät? Vai itkevätkö ne ilosta? Voithan tiedustaa sitä heiltä itseltään. Tunnustan, että hämmästyin hiukan.

Teit' autamme, itkevät pienoiset, Kun päivänne niin ovat murheiset, Kapakassa kun kaikk' isä tuhlaa vaan, Ilon löytää siellä, on kuin kotonaan. Teit' autamme, joilla ei viel' olekkaan Himo polttava ainoa aarre vaan; Puhtaana mielenne olkohon, niin ett'ei kuuluisi: "myöhäistä on!"

Nyt ne ei kukat koriat Kauan päässäni kahaja, Ei siniset silkkinauhat Paista päivänpaistehessa, Eikä suortuvat soriat Tuiski tuulessa isosti; Kun tulen kotihin toiste, Käyn lakissa, en kukissa. Sitte lakkini lavia Vielä tuiski tuulessaki, Kaulahuivini koria Kumottavi kuutamella; Vaan ne sormukset soriat Vakassa valittelevat, Silkkinauhani siniset Itkevät ikänsä kaiken.

Tahtookos Vinnari vähän sydämmen lämmitystä? Kun on aikaa, niin ryypätään pikkusen. VINNARI. Takka, takka! VIRVELI. Kas nyt tuota, kun itkevät molemmat. Pernaleen ämmä kun siihen jäikin häntä poruttamaan. VINNARI. Se on ollut niin synkällä mielellä, se Roope, siitä asti kun tuomio julistettiin, ettei ole syönytkään. On istunut vaan kun mykkä, pää käsien välissä.

Hän puhuu niin, että kaikkein paatuneimmatkin pahantekijät lankeavat polvilleen, itkevät ja katuvat. Kreivitär Jekaterina Ivanovna kannatti, niin kummalta kuin se kuuluukin ja niin vähän kuin se sopikin hänen luonteeseensa, kiivaasti sitä oppia, jonka mukaan usko lunastukseen katsottiin kristillisyyden ydinkohdaksi.

He ovat varmat siitä, että sisarta on purtu; vanhin poika asestautuu kepillä nuijiakseen pedon kuoliaaksi; nuoremmat nostavat maasta yhä vielä parkuvan pienokaisen. Kaikki itkevät ja huutavat, yleinen melu ja valitus vallitsee Suruttomassa. Silloin tulee eräs mies läheisestä kasvihuoneesta.

Hän kiskoi itsensä irti Porthoksen ja Aramiksen käsistä ja viskautui kuin mieletön lemmittynsä ruumiin ääreen. Athos nousi liikkeelle ja kävi juhlallisilla, vakavilla askeleilla ystävänsä luokse, syleili häntä hellästi ja sanoi, kun d'Artagnan ratkesi nyyhkyttämään, ylevällä, rauhoittavalla äänellänsä hänelle: Ystäväni, ole mies; naiset itkevät vainajia, miehet kostavat heidän puolestansa!

Hyppäys rukouskappelin korkeudesta. Yön pimeydessä leviää kuin kulovalkea kansan pariin uutinen: Tristan ja kuningatar ovat vangitut; kuningas tahtoo heidät tappaa. Sekä rikkaat porvarit että köyhä kansa, kaikki itkevät.

Päivän Sana

tinttalaan

Muut Etsivät