Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Kun he istuutuivat ruuheen, joka odotti heitä kala-aitan luona, selvitteli hän siimaa. Hän oli innokkaasti pitänyt huolta pukinsarven täyttämisestä hyvillä onkimadoilla. Ne, jotka eivät enää saaneet tilaa veneessä, ajoivat järven ympäri hevosilla. Vähä väliä näkivät soutajat heidän pujahtavan esiin jossain kallioiden välillä.
Pojat, tytöt ja emännät istuutuivat jouluoljille takan eteen pähkinöitä syömään ja satuja kertomaan. Isäntä Paavo toi esiin purakon Espanjan viiniä, josta hänen ja Petterin piti saaman kielen voidetta keskustelun aikana. Pikarit täytettiin ja juotiin ja Petter arveli viiniä vähän liian imeläksi hänen laisellensa miehelle.
Läsnä olevat istuutuivat hänen ympärillensä, ainoastaan isäni puuttui; äärimmäisessä huoneessa käveli hän tutkien huonekalua toisensa perästä: hän näkyi ihan unhottaneen, kenen seurassa hän oli tullut sinne ja ruhtinatar antoi nauraen hänen jatkaa tutkimistaan.
He istuutuivat kiikkulaudalle, keinuivat hiljalleen, mitään puhumatta, kaikki katsellen järvelle ja herrat verkalleen puhallellen savuja sikareistaan. Tämä näköala muistuttaa vähän teidän entistä kotianne, rouva. Elli säpsähti iloisesti hämmästyen, sillä hän oli ajatellut juuri samaa. Niin, kyllä se taitaa vähän muistuttaa.
Tupakoidessaan kertoi Ville kahden tupakannälkäisen savolaisukon keskustelun, kun he maantiellä kohtasivat toisensa kauniina kesäpäivänä. Ukot istuutuivat maantien syrjälle eivätkä pitkään aikaan puhuneet mitään. Näytti kuitenkin siltä, kuin kummallakin olisi ollut jotain sydämellään, vaikk'ei kumpikaan tahtonut panna alkuun. Vihdoin sanoi kuitenkin toinen: Pannaank's tupakaks'? No pannaan voan.
Jos näistä sanot sanankin, niin minä en enää tule näkemään rauhallista hetkeä elämäni aikana.» Frits lupasi olla vaiti, ja nyt lähtivät hän ja Kalle edeltäpäin kotiin. Ukot istuutuivat pensaan juurelle, joka ei kuitenkaan suojellut heitä sateelta. He istuivat kotvan kyyrysissään, sanaakaan vaihtamatta. Vihdoin sanoi Swart Wittille: »Mitä on elämä, naapuri?»
Tänne kolme tyttöä istuutuivat; Gabrielle, joka tunsi itsensä epävarmaksi, otti kirjan pöydältä ja alkoi sitä selailla, mutta Ebba ja Mimmi, jotka tahtoivat saavuttaa Gabriellen hyväksymisen, tuijottivat kreivittäreen ja pastoriin niin hävyttömästi ja häiritsevästi kun vaan suinkin saattoivat.
Niitä näytti olevan noin viisi- tahi kuusisataa. Stanley oli kuitenkin saanut monen heistä ystäväkseen ja luuli varmaan voivansa poistaa julkiset vihollisuudet. Sittekun he olivat ehtineet kokoontua noin kolmensadan jalan päähän leirin edustalle, menivät Safeni ja Stanley heitä vastaan puolen matkaa ja istuutuivat. Noin kuusi miestä lähestyi heitä ja selitys alkoi.
Useimmissa taloissa oli akkaväki lypsyllä, ja kaikki ne nousivat rainta kädessä minun jälkeeni katselemaan. »Mikä sillä lautamiehen paimenella nyt on?» kuuluivat ne toisilleen sanovan. Miehet seisottivat hevosensa ja istuutuivat auran kurelle minun menoani kuuntelemaan, mutta minä riensin vain niiden kaikkein ohitse enkä huolinut mistään.
»Kuka sitte, ei kukaan muu olisi saanut sitä tällä kertaa keittää. Tule, Kyllikki!» He istuutuivat pöydän ääreen ja joivat sanaa sanomatta, ainoastaan toisiaan katsellen. Lapsi äännähti, molemmat nousivat nopeasti. »Mikä pojua vaivaa ikäväkö tuli...?» puheli Kyllikki hellästi. Nosti pienoisen ylös ja alkoi puhua hänen kanssaan katseilla, kasvonilmeillä ja pienillä herttaisilla päänliikkeillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät