Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Istut vaan Tähteen." Oli ensimäisiä kesäkuun päiviä, ilma ukkosen sekainen, särmikkäitä pilviä kaikilla taivaan rannoilla. Mutta päivä paistoi vielä, ja paistoikin "imelästi", niinkuin Heikki sanoi. Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa viipyä Kuopiossa, olisin odottanut vakavampaa matkasäätä, vaan nyt täytyi tyytyä tähän.
»Knut, Knut», valitteli hän ja itki niin katkerasti, niin epätoivoisesti, että Knut hetkeksi unohti oman surunsa hänen tähtensä. »Nyt on kaikki mennyttä, kaikki mennyttä.» »Niin, niin, isä, me olemme molemmat menneitä. Mutta mene nyt kotiin sinä tulet sairaaksi, jos sinä istut tässä kauvemmin.» Hän otti isän käsivarren; vanhus antoi kuljettaa itseään tahdottomasti.
TAINA. Miksi noin nolona istut? Mikä on sulla, poikueni? Tuota jo ennustin sinulle. Miksi loitolle noin istut, Ventona, verissä otsin, Pää käsissä kyyrysillä? Sano, mist' olet veressä? NUORI JOUKO. Muistathan, isoni vanha, Kuin kerran salolla ilves Repi varsasi parahan; Niin nyt karkasi kavala Mies metsästä kasvoilleni, Repi, raastoi Tyrskii. TAINA. Kuka? AINO. Miksi? VANHA JOUKO. Vartokaa!
Minä tahtoisin todella hyvin mielelläni nähdä häntä!" "Minä olen varma siitä. Minun tarvitsee vaan ilmoittaa se hänelle, ja hän tulee epäilemättä". "Sinä olet kai nyt hyvin yksinään, kun istut tuolla alhaalla?" kuiskaa Dora, käsivarsi kaulassani. "Kuinka voin olla muuta, oma kultani, kun näen sinun tyhjän tuolisi?" "Minun tyhjän tuolini!" Hän nojauu nyt ääneti vähäksi aikaa minuun.
Istut siinä kuin pölkky, moitti Matti, näkyy, ett'et vielä ole oppinut markkina-iloa tuntemaan. Tämmöinen ilo ei mitään maksa. Eikö maksa? Poika juo rommia markkinoilla, lakki kallellansa, Tyttö on punaposkinen, joka istuu polvellansa. Eikö sellainen ilo mitään maksa, häh?
"Tämä on todella hauskaa, tämä! Minä tulen kotio aivan läpimärkänä, ja sitten..." "Vait! sanon minä. Minä en enää tahdo kuulla sanaakaan, sinä olet saanut tahtosi täytetyksi, ja nyt sinä istut siinä nokkosissa kaikkine älynesi.
Kuinka usein hän sentään istuu kotona työnsä ääressä, kuin sinä istut teaatterissa, soittajaisissa ja tuttaviesi luona; hänen ainoa huvinsa on: keskellä yötä lähteä hakemaan sinua kotia. LIINA. Sitä en milloinkaan ole tullut ajatelleeksi. ANNA. Etkö luule, että hän monenakin iltana mieluummin istuisi kotonaan ja levähtäisi päivän töistä, jos sinä vaan tekisit kodin vähän hauskemmaksi hänelle.
Niin puheli Avojalka Luksille, joka oli jäänyt hänen luokseen, sill'aikaa kuin Johannes satuloitsi tallissa hevostaan. Nyt tuli tämä ulos, pani säkin hevosen selkään ja sanoi: "Minä istun tuohon ja sinä istut eteeni satulaan" "Mieluummin istuisin säkkini päällä". "Kuinka tahdot".
Te kärsitte maalla ja te kärsitte meressä, eikä teidän sielunne ole koskaan siellä, missä te itse olette. Olet oikeassa. Mutta ei puhuta siitä. Katsopas minua, minä en koskaan kärsi. Minun sieluni on aina siellä, missä minun ruumiini ja jäseneni ovat, ja siksi on minun elämäni iloista, iankaikkista nautintoa. Mutta siinä sinä istut ja nureksit minun vierelläni. Mistä se johtunee?
Kun Jakke nousi ylös, istui hän alakuloisen näköisenä penkille. Maija silmäili silmänurkallaan Jakkea. "Miksikäs sinä noin alakuloisena istut? Ei nyt ole aikaa nurjottamisiin ja miettimisiin, sillä nyt tarvitaan työtä ja tointa", tuumaili nuoriemäntä. "Voi, Maija rukka! Kovin kurjaan paikkaan sinä jouduit", sanoi Jakke nolosti. "Kuinka kurjaan?" kysyi emäntä vähän kummastellen.
Päivän Sana
Muut Etsivät