Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Sydämeni on niin kipeä ja teillä olen usein huomannut lääkkeitä. Niin, sydämen lääkkeitä. Istukaa, neitiseni! Näytätte niin kalpealta, puhutteli apulainen. Todellakin pitäisi papilla oleman tuollaisia nytteitä, varaseipäitä horjuville sydämille. Mutta voinko teitäkin tukea, tarvitsetteko tekin sellaista? Olettehan kokeneempi kuin minä. Oi, kuunnelkaa, pastori, ennenkuin puhutte!
Sitten hän joi äänettömänä ensimmäisen kuppinsa. Alkaessaan toista tunsi hän itsensä melkein normaaliksi, ja hänen metsästäjävaistonsa heräsivät horroksistaan. Hän ikävöi pientä, rauhallista keskustelua, ja kuin useammat herroista olivat lähteneet huvimajasta, viittasi hän Knutia luokseen. »Istukaa, tohtori», hän sanoi.
Minä aioin esitellä teille aikeeni sinä päivänä, jolloin saitte minun ensimäisen kutsumukseni; mutta te ette tulleet. Kaikeksi onneksi ei ole mitään kadotettu tämän viivästymisen kautta, ja nyt saatte sen kuulla. Istukaa tuohon minun eteeni, herra d'Artagnan; te olette kylliksi kelpo aatelismies ett'ei teidän ole tarvis kuunnella minua seisovillanne.
Istukaa! Mistäs tämä Iidan toveri onkaan, minä en muista nähneeni. Tämä on tuolta Lahnaniemen talosta, selitti Iida. Opettaja muisti heti, talon nimen kuultuaan, sukunimenkin ja kääntyen erityisellä huomiolla uuteen tuttavaansa sanoi: Ei teiltä ole ollut yhtään lasta kansakoulussa. Ei ole ollut, vahvisti Aliina. Nythän tämä Aliina aikoo tulla, jos sopii, ilmoitti Iida iloisesti.
ANTTI. Vietkö sinä ruoan pois? Entä jos Hoppulaistakin olisi maittanut? HOPPULAINEN. Ei räkkää rengille rokkaa, paljon maksaa papukappa. ANTTI. Mutta meillä on ja meillä annetaan, kun loppuu niin lainataan. Eihän tässä juuri ole vieraalle tarjottavaa, mutta jos teillä nälkä on, niin ehkä kumminkin maittaa. HOPPULAINEN. No nälkä on, että näköä haittaa. HELENA. Istukaa sitten syömään; muuta ei ole.
Tultuansa torpan pihalle, katseli hän etsiskellen ympärillensä; mutta kun ei näkynyt muuta elävää olentoa kuin kaakottava kana, astuskeli akka portaita ylös ja laski kaksiperäisen pussin olaitaan porstuan nurkkaan ja meni sitte tupaan, missä Mäkelän muori istui villoja kehräämässä. Akka kumarsi, sanoen: »Hyvää päivää! Ohho kuinka olenkin väsynyt.» »Istukaa. Mistä kaukaa Maija tulee?»
Rouvani, olkaa hyvä ja istukaa tyttärenne kanssa tänne, sillä aikaa kuin minä hetkeksi jätän teidät." Käytävässä odottivat molemmat sinne kutsutut sotamiehet ja molemmat vaimot. "Tunnetteko näitä naisia?" kysyi ruhtinas. "Tunnemme, teidän Jaloutenne." "Tahdotteko ottaa heitä vaimoiksenne?" "Emme, teidän Jaloutenne." "Menkää!" Sotamiehet menivät.
Minä vastasin aikovani palvelukseen ja tulleeni ilmoittaumaan herra kapteenille, ja aioin juuri viimeisillä sanoilla kääntyä kierosilmäisen ukon puoleen, mutta emäntä keskeytti ulkoa-oppimani puheen. "Ivan Kusmitsh'iä ei ole nyt kotona", sanoi hän, "hän meni kylään, isä Gerasim'in luokse; mutta sama se, nuori herra, minä olen hänen emäntänsä. Tervetultua! Istukaa, olkaa hyvä".
Puheenjohtaja nosti päänsä ja rupesi taas kyselemään. Oletteko ennen olleet syytettynä? En, vastasi Maslova hiljaa, huoaten. Oletteko saaneet syytekirjan jäljennöksen? Olen. Istukaa, sanoi puheenjohtaja.
Oi taivaan tekijä, miksi minua hulluksi sanotaan!" hän huudahti ja katsoi tuskallisesti Valpuriin. "Me olemme asialla", virkkoi Hannu Luopion emännälle. "Aumolan isäntä pani ostamaan niitä kahta viikatetta, jotka kuuluvat teiltä liikenevän". "Istukaa nyt hyvät ystävät, niin käyn puodissa ne noutamassa", sanoi Luopion emäntä. "Emme halua istua nyt", sanoi Hannu; "lesken seurassa emme viihdy.
Päivän Sana
Muut Etsivät