United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vai etkö huomaa että sinussa on jotain outoa, jotain, mikä ikäänkuin pistää sydämeen? Vai etkä luule minun nähneeni sinua, kun myöhäisenä syys-iltana istuit tunturilla, unohtaen illallisen ja isäsi ja itsesi, ainoastaan haastaaksesi hetkisen vielä sen miehen kanssa, joka vieressäsi istui?
Ystävällensäpä ihmeissään nyt lausuvi vieras: »August, nyt tutump' oot sinä mulle kuin olit koskaan, nyt sinut ymmärrän ma ja tunnen sun periluontees. Tuossa sen kirjan näen, min kirkkailta lehdiltä varmaan kaiken luit mitä kerroit, kun hämärässä sa istuit mun sekä siskoni kanssa, ja haaveiltiin läpi illat.
Ei Guttorm siihen mitään vastannut... "Minne Synnöve joutui?" tutkasi äiti. "Hän on ylhäällä luhdissaan," vastasi toinen. "Itsehän äsken siellä istuit hänen kanssaan, millä mielellä hän oli?" "No olihan tuo..." "Ei sinun olisi pitänyt jättää häntä sinne yksinänsä." "Sinne tuli vieras." Karina oli vähän ääneti. "Kukahan se oli?" "Ingrid Kuusela." "Minä luulin hänen vielä olevan paimenmajalla."
VARJAKKA. Missä? Hän on piiloutunut tuonne laivaan. Vai niin, vai siellä hän on. PASANTERI. Sinä luulet, että minä kureilen. Mutta se on aivan totta. Sinähän istuit tuossa laivan laidalla. VARJAKKA. Niin istuin. PASANTERI. Ja silloin Eeva sinun pikkuliinasi nappasi. Hän sinun tullessasi on pujahtanut tuonne laivaan, eikä hän ole sieltä mihinkään päässyt, kun tässä on aina oltu.
Eikö siinä ollutkaan mitään taikaa, että tulit, eikö merkinnytkään mitään, että istuit ja odotit puutarhan penkillä, avasit portin, kiersit auki aitan lukon ja heitit portilla kukan ja huiskutit tien käänteessä kättä. Mitä sinä minusta, semmoinen kuin sinä, semmoisesta kuin minä, kömpelö, saamaton, sinä hieno toisen maailman tyttö, noiden suurellisten sukua.
Sinä istuit pianon ääressä soitellen ja laulaen kauniin kappaleen, joka vaikutti minuun niin, että olin ruveta itkemään tietämättä syytä liikutukseeni. Siitä hetkestä alkaen olin kahlittu, tiedätkös! Kuka olisi voinut aavistaa, että asioimiston kautta solmittu parisilainen avioliitto samalla kävisi todelliseksi rakkauden liitoksi?
Entäs sinä iltana, jolloin istuit avonaisen ikkunan ääressä ja katselit suoraan ulos ilmaan ympärilläsi oli pimeätä ja hiljaista, muut nukkuivat jo kauan aikaa sitten, mutta sinä istuit avonaisen ikkunan edessä, hyräillen laulua, jota Aslak oli sinulle laulanut. Sinä arvelit kai ettei kukaan sinua nähnyt, Liv, mutta minä sinun näin.
Oliko mielestäsi liika lämmintä, vaikka talvi oli tulossa ja kylmä tuulenpuuska löi otsaasi vasten? Mitä ajattelit, kun istuit itseksesi hymyillen, nauraen, esiliinaa nyppien? Liv! Liv! onko musta Aslak sytyttänyt sinua tuleen silmillänsä? Sinun pitää mennä maitovatien kanssa aittaan ja tulet suoraan tupaan niiden kanssa. Niin, kyllä voit pudistaa päätäsi ja nauraa itsellesi.
Mutta sinä muistat hyvin kun ilo kuohui korkeimallaan katossa ja tanssimusiiki kaikui kautta kerroksien ja lasia kilistettiin silloin sinä olit kadonnut. Minä etsin sinua, ja sinä olit vetäytynyt hyljättyyn kamariin, jossa, muutamain saalien, jotka riippuivat tuoleilla, ja mamman rakkikoiran seurassa, joka oli ottanut siellä sijansa sohvalla, istuit ja mietiskelit.
En tiedä, kuuleeko hän minua. Siihen asti jää hyvästi, Lygia! Ja tiedä, että minä ja Pomponia aina siunaamme päiviä, jolloin sinä istuit kotilietemme ääressä." Näin sanottuaan laski hän kätensä tytön pään päälle koettaen pysyä levollisena.