United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sota on suuri onnettomuus, jolla Herra on etsiskellyt meitä meidän synteimme tähden; Jumala armahtakoon sitä, joka semmoista kokee. Te, joka olette nuori, ette suinkaan ole nähnyt muuta kuin arpia, mutta kysykää siltä maalta jolla seisotte: Ammonin lasten hevosten kaviot ovat sitä tallanneet. Mainitkaa vain Isoviha, ja te kuulette kivien puhuvan.

Nyt oli jo hävinnyt sekä sota-asu että vaakuna. Isoviha oli korjannut ne samoinkuin paljon muutakin talon nuorempien tuntuvaksi suruksi. Mutta Kornatus lohdutti heitä sillä, että kirkko edes oli paikallaan. Elämä oli hänelle, sanoi hän, opettanut kaiken maallisen kunnian turhuuden. Hän nukkuu vanhurskasten unta, ajatteli Leena, kun hän hiljaisesti toimien uunin ääressä katseli ukkoa.

Täytyy kuitenkin olla hiukan ryövärejä ja paljon uljuutta, sanoi Anna Sofia, joka oli ihastuksesta itkenyt katsellessaan "Hedvigiä" eli "Pahantekijän morsianta", eikä koskaan voinut unohtaa Kaarle Lindegrenin "Suojelusenkeliä". Minä tarkoitan, että suurempaa näytelmää kuin Isoviha oli, ei vielä täällä pohjolassa ole esitetty, alkoi taas välskäri.

Mutta Isoviha, joka tuhosi niin paljon, tuhosi nekin. V. 1710, kun vihollista odotettiin, surmattiin suurin osa niistä Ruotsin hallituksen käskystä; lihat suolattiin ja nahkoista tehtiin sotisopia Kaarle XII:n ratsumiehille, vihollinen ampui loput. Sen jälkeen harhaili vielä yksi ja toinen hirvipari entisillä laitumilla, kunnes v. 1778 viimeinen hirvi ammuttiin Flakan tilalla Lemlannin pitäjässä.

Tosin sillä on kova, ankara aika kestettävänä: koetusten tuima tuli, joka sen kaikkia voimia jännittää: rutto, nälkä ja sota ovat viimeisen vuosisadan kuluessa vuorotellen sen vieraina olleet; isoviha on verilaineillaan huuhtonut sen mannerta ja tuhkana sekä raunioina ovat kansan tuhatvuotisen viljelyksen hedelmät.

Mitä oma hallitus ei ollut joutunut anastamaan, sen vei vihollinen, joka nyt täydellä todella rupesi etenemään. Pakolaiset Liivistä, Virosta ja Inkeristä, jotka etsivät pelastusta Suomessa, lisäsivät kertomuksillaan kauhua ihmisten mielissä. Vihdoin rupesi 1710 Isoviha raivoamaan Suomessakin.

Siispä levähti hän vain muutamia päiviä Isokyrössä ja lähti sitten vaimoineen ja appineen edemmä pohjaan päin Munsalan kappeliin, aikeissa ruveta siellä uudestaan viljelemään erästä autiota appensa ennen omistamaa tilaa. Isoviha muutti monin paikoin Pohjanmaan suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asuma-alueita.

Ensinmainittu oli pitkäkasvuinen ja harmaantunut mies, jonka luja ryhti osoitti, että hän ainakin jonkun aikaa oli enemmän puuhannut miekka-kuin kirjatyössä. Rehtori Wallenius oli nuoruudessaan harjoittanut opinnoita ja oli jo valmistumaisillaan papiksi, mutta kun isoviha katkasi kaikki rauhan toimet, tarttui hänkin miekkaan kuten muutkin.

Kun Isoviha sitten koko kauheudessaan levisi yli Suomen, teki Löfving parastansa pelastaaksensa Ruotsin etumuuria. Vielä sittenkin kun väestö jo oli alkanut suurissa joukoin paeta kotimaastaan ja armeijakin oli käsketty siitä peräytymään, taisteli Löfving vapaajoukkoineen, jonka hän oli koonnut ympärillensä.

Paha vain, lisäsi hän, ja kyynel kimmelsi silloin hänen vielä säteilevissä mustissa silmissään, paha vain, että Isoviha on niiden molempain välillä! Kaarle Viktor Bertelsköldin sydän alkoi sykkiä yhä nopeammin hänen näin äitiään muistellessa, kun hän eräänä päivänä marraskuun loppupuolella iltahämärässä jo etäältä tunsi Falkbyn lehdettömät, kuuroittuneet koivut.