Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Heidän talonsa olivat vierekkäin, aita, matala lautalankku vain oli välissä, ja sentähden heidän lapsensa olivatkin ennen aamusta iltaan yhdessä leikkineet vuoroin kumpaisenkin pihamaalla. Mutta nyt nekin tapella natustivat portilla ja kadulla ja haukkuivat toisiaan aidan yli, jotta: hännätön vasikka!
Mutta sinä, Kustaa Aadolf, menet heti kohta ylös huoneeseesi ja pysyt siellä iltaan asti arestissa. Se olkoon rangaistuksesi tällä kerralla.
Nyt ei enää tule, ei itseään oksalle nostata, ei aholle kannata, ei tule laulamaan, ei kassaroimaan, ei enää edes ruokaakaan tuomaan. On tyly vanhalle miehelle aamusta iltaan. Ja kuitenkin Juha yhä kuunteli, kuunteli hakatessaan, silloinkin, kun lastu visan kyljestä vihaisimmin vinkui. Huhusiko joku?
Sentähden, että olet minua toivonut ja odottanut, että olet minua päivillä tähystellyt ja öillä ikävöinyt, puhteet pitkät pimeään iltaan kuunnellut! Mistä sinä sen tiedät? Marja kavahtaa päin ja puristautuu kahden käden hänen toiseen käteensä. Kun sen vieressä tuskissasi viruit, mielessäsi voivottelit: voi, jos tulisi joku, joka minut tästä tempaisi... Mistä sinä sen tiedät? Tule! Riennä koskelle!
Ei minulla ole koskaan ollut näin hyvä olla, eikä minua koskaan ole niin hoideltu aamusta iltaan. Minä en toivo mitään muuta enemmän kuin että tätä kestäisi niin kauvan kuin mahdollista."
Täällä oli näet iltaan saakka sangen hiljaista ja vaaleine tammipanelauksinensa ynnä seinämaalauksinensa, jotka esittivät näköaloja Venezian silta- ja kirkkorakennuksista, teki se sangen hauskan vaikutuksen.
Siitä tuli hän vielä suurempaan mielenliikutukseen, nimitti minut tuhmaksi hanhenpojaksi ja sanoi ett'eivät he meitä veisikään vaimoikseen. "Mutta silloin minä tosiaan en ymmärrä, miksi he meidät veisivät, jos eivät vie vaimoikseen!" "Vähän sinä ymmärrät", väitti mamma, vaan sen jälkeen ei hän sen enempää pannut vastaan. Iltaan asti oli minulla täysi puuha pukuni valmistamisessa.
Min' en muista hänen saarnannehen, Apulainen tehtävän täytti: Mutta jalo herra työskenteli Aamust' iltaan asti saatavissaan, Tuo se palttisesti päätä vaivaa, Tuo se vanhukselta tukkaa kysyy. Kerta istuin kyökin ikkunalla, Oven kautta kammarihin katsoin, Siellä rouvinensa jalo herra Matemaatilliset mutkat suorii.
Yrjänä tahtoi, että heidän kaikkien oli seuraavana päivänä lähdettävä yhdessä katsastamaan, jäisivätkö he sille seudulle asumaan. Itsellään hänellä ei ollut paikkakuntaa vastaan mitään muistuttamista, mutta hän ei tahtonut samana päivänä tehdä päätöstä. Kun seuraava päivä oli ehtinyt iltaan, olivat suomalaiset päättäneet asettua tänne asumaan.
Onko se sinun viimeinen sanasi, Otto? Niin, se se on! Vai niin! No, sitten ei tule mitään talon kiinnittämisestä. Vai niin! Kapteeni nousi tuoliltaan ja lähti huoneesta sanaakaan sanomatta. Vielä kauvan, myöhään iltaan, istui rouva Ivarsson yksin lampun valossa sukankutimineen.
Päivän Sana
Muut Etsivät