United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rejer oli kuin pilvistä pudonnut siitä, että oli saanut tekemistä niin hienon miss'in kanssa tavallisessa merimiesmajassa! vaan elämähän tarjoaa niin suurta vaihtelevaisuutta, sitä saa ulkomailla kokea ... niin uskomattoman erilaisia suhteita! Iltasella tuli hauskaa, ensin teaatterissa ja sitten ravintolassa, jossa söivät illallista.

Vieras sanoi tämän senlaisella totisuudella, kuin olisi hän unohtanut kapteenin olevan läsnä. "Vai niin, niin isäsi! Tehkää nyt niin hyvin, että jäätte meille illallista syömään, ennenkun jatkatte matkaa. Sano äidille, sinä Inger-Johanna, että tarvitaan ryyppy lisää ja myös voileipää. Teidän on kukaties nälkä, koska tulette vuoristolta. Istukaa!

"Kyllä, äiti", vastasi Henriette, joka keskusteltuansa Fennefos'in kanssa oli vaipunut syvimpään alakuloisuuteen; hän vavisten läheni äitiä, sanoakseen hyvää yötä, vaikka aurinko oli vielä korkealla taivahalla. "En tahdo sanoa sinulle hyvää yötä, ja ilman illallista saat olla", sanoi äiti sulkien oven.

Minä toivon tuovani Mr Bowlesin mukaani tänne parin päivän kuluttua syömään illallista teidän kanssanne." Ja samana iltana Kenelm kirjoitti Mr Bowlesille: "Hyvä Tom! Tulkaa muutamaksi päiväksi minun luokseni Cromwell Lodgeen, Moleswichissä. Mr ja Mrs Somers toivovat saamansa tavata teitä ja kiittää teitä. Minä en voinut ainaiseksi jäädä niin hävyttömäksi että noudattaisin teidän oikkuanne.

"Kunnian herra, Boriska käskee kysyä, mitä illalliseksi keitetään". "Onko teidän tapa syödä illallista?" kysyi Abris herra, vieraisinsa kääntyen. "Onpa kyllä", riensi Károly vastaamaan, ennenkun hänen nöyrä äitinsä ehtisi sanoa päin vastoin. Abris herra huokasi raskaasti, nousi ylös ja meni kyökkiin.

"Muuten vaan, vanhan tavan mukaan... Jos olet poissa iltaan asti, menen ehkä käymään kotona..." Eugen tunsi että hän ei puhunut totta, mutta vastasi yhtä lyhyesti ja välinpitämättömästi kuin äsken: "Nils Vestren ja minä olemme päättäneet revisioonin jälkeen syödä illallista Oopperakellarissa." "Vai niin no sitten et tule kotiin ennenkuin myöhään illalla." Dora nauroi.

Tulethan sinne? En, en tule. Tule pois. Omia hevosia minulla ei enää ole. Mutta minä pidän Grishinin hevosien päälle. Muistathan? Hänellä on erinomainen talli. Tulet siis, ja sitten syömme illallista. En jouda illallisellekaan, sanoi Nehljudof hymyillen. No mitäs tämä nyt on? Minne nyt lähdet? Tahdotko, pääset minun rattaissani. Minä olen menossa asianajajan luo.

Väliaika, kun päivällinen on korjattu ja illallista ei vielä ole aika ruveta puuhaamaan, lienee hänestä käynyt hyvinkin pitkäksi. Kaikki huolet silloin johtuivat mieleen.

Jeanne ja paroni söivät illallista kahden kesken. He hymyilivät katsellessaan toisiaan ja tarttuivat toinen toisensa käteen yli pöydän. Heidät valtasi lapsellinen ilo, ja he ryhtyivät tarkastelemaan talon korjattua rakennusta.

Ne toistakymmen vuotiaan tytön suusta kuuluvat, lapsellista turvallisuutta ilmaisevat sanat kuitenkin kulkivat läpi rovastinnan olennon, niin että ikäänkuin väkisten tulvahtivat rovastinnan pyöreille kasvoille polttelevat kyynelet. Pyhkäistyään ne pois, otti hän kätensä Saimin käsistä irti ja silitti hänen kellahtavatukkaista päätään ja sanoi: "Menkää nyt keittiöön. Kerttu antaa illallista.