Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
"On kyllä ottanutkin," lausui nyt kolmas, joka tähän saakka oli silmiään kääntämättä katsellut eräitä nuoria, jotka seisoivat lähellä kirkonovea ja joiden kovanlainen ilo, toisten ikään hiljennettyä, herätti huomiota. "Anna on eilen illalla tullut, ja kylässä kuulin jo kerrottavan, että hän on ikävöinyt kotiaan, varsin huonolta on hän kuulemma näyttänytkin.
Täällä häntä kohtasi mitä runsaimmassa määrässä alhaisuus, huomaamattomuus, itsensä kieltäminen, jota hän oli ikävöinyt. Ja täällä, juuri täällä, hänen kielensä tuli kankeaksi, sydämmensä kylmäksi... Synkän epätoivon tunne valtasi hänet, kun hän lopetettuaan saarnan kumartui alas rukoilemaan. Ilmoitettiinko hänelle tällä hetkellä peloittava elinkysymys.
Sitten hän vasta oli tullut sen oikein käsittämään, kun oli itkien levännyt Valeen äidin rinnalla, tämä oli lohdutellen päätä silitellyt ja puhunut niinkuin äiti... Se oli niin toisenlaista kuin kotona. Juuri sitä, jota hän oli ikävöinyt...!
Ja nyt Giljen aurinko oli edustuvassa! "Minä olen koko päivän rattailla istuessani ikävöinyt tuota tupakan hajua ja olen halunnut nähdä savupilviä pääsi ympärillä, isä! Luulenpa, että sinä olet vähä lihonnut ... ja vieläpä juhlatakki! ... minä olen aina kuvaillut sinua puettuna tuohon vanhaan, kiiltävään!
Pilvestä kylmästä ei tuuli tule, näkyen taikka ei, niin rutto, ettei se tuntuis hitaalta ja hillityltä hänelle, ken nää jumal-liekit näki tulevan kohti laaten karkelostaan, seraafein alkamasta seesteisimpäin. Ja siitä, joka ensimmäisnä joutui, soi Hosianna niin, ett' aina olen ma ikävöinyt sitä kuulla jälleen.
Sinä olet kai istunut täällä aivan yksin? Ja ikävöinyt, eikö niin? MAIJU. Ikävöinyt, kauheasti. PASTORI. Voin arvata. Sinä kaipaat seuraa. Tästä lähtein täytyy sekä mamman että minun oleskella enemmän sinun kanssasi. Heikkohermoisuus ei ole mikään leikin asia. Sitä täytyy ajoissa torjua. MAIJU. Ja tuleehan se ikävästä, pappa? Minun pitäisi päästä pois kotoa PASTORI. Pois kotoa? Eikö mitä!
Niiloa tämä puhe loukkasi ja hän lähti pois joukosta ja asettui syrjäiseen paikkaan, missä ajopelit olivat; mutta täälläkin hän näki naisen pari kertaa vilahdukselta, ja antoi sen vietellä itseään, niinkuin hyväily jota hän oli ikävöinyt, mutta jota ei milloinkaan ollut hänen osakseen tullut!
Siellähän minäkin nuorena asuskelin, mutta eivätpä ne kauniit rannat enää kaualleen ole minun silmiäni ilahuttaneet. Usein olen ikävöinyt kuulla jotakin sieltä päin ja nähdä edes jonkunkin, joka on astuskellut Itä-Suomen maita; mutta en sitä enää luullut mahdolliseksi.» Vieras ukko vastasi vakavasti: »Paljon myrsky kuohuttaa, enemmän kohtalo muuttaa. Vai olette tekin idästä päin. Mistä sieltä?»
Keskievarin Paavoa en mennyt hyvästi jättämään; häpesin hänelle enää näyttäytyä, sillä tiesin hänen sydämmensä kipeäksi minun tähteni. Hänen luonnettaan ja mielialaansa en ole unhottanut. Jo kauan sitten oli vävyni kirjoittanut ja kutsunut minua luoksensa. Jo kauan olin itsekin ikävöinyt lapsiani nähdä, olivatko onnelliset ja miltä näytti se vävymies.
SKULE KUNINGAS. Sinun poikasi ! INGEBORG. Ja sinun, Skule kuningas! Ingeborg! INGEBORG. Ota hänet! Hän on ollut elämäni valo ja lohdutus kaksikymmentä vuotta; nyt olet sinä Norjan kuningas; kuninkaan pojan täytyy päästä perintöönsä; minulla ei ole enää oikeutta häneen. Ylös sydämmelleni, sinä, jota niin palavasti olen ikävöinyt! Poikani! poikani! Minulla on poika!
Päivän Sana
Muut Etsivät