Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Ja emmekö sitten paratiisissa, jossa ei rakkaus enää varo muuttumasta synniksi, saa ijäti olla yhdessä? ja kadunko minä silloin, että jätin mailman lyhyet, saastaiset ilot ijankaikkisuuden puhtaitten ilojen tähden?
Sulasta rakkaudesta Jumala ihmisille Antavi ilman rahatta Anteeksi syntisille Myös veri-ruskeat Rikokset riettahat Ijäti unhottaa. Oi, Herra, kuinka Sun armoasi Ma kurja voisin ain' ylistää! Oi, ijankaikkinen rakkautes Ken voi sen syvyyttä käsittää!
Kaunis se kuva oli, sanoo hän. »Se on totta, mitä joskus ennenkin on väitetty, että ihminen kuollessaan saa nuoruuden muodon takaisin... Rakastin kahdenkertaisesti tätä kuvaa: lapsena ja ihailijana... Ja silloin tein minä itselleni lupauksen, että äidilleni minä ijäti rakkauteni ytimen annan...» Hänen kaunis runoelmansa »Kuva» muistuu mieleen tätä kirjettä lukiessa.
Sanokaa enollenne, ettette rakasta minua, ettette voi minua kärsiä, ettette millään ehdolla huoli minua mieheksenne, oi, elkää kääntykö pois, armahtakaa minua poloista, ja minä olen teille ijäti kiitollinen. KERTTU. Helpota, hyvä mies herra siunaa, kun puristaa käten' ihan mäsäksi. Ja minkälaiseks' siinä housusikin ryvetät kaikennäköisiä kujeita. Nousetko siitä!
Iltatuuli puhalsi hänen ylitsensä, hän ei sitä tuntenut, yö tuli ja ijäti tyynet tähdet katselivat kummastunein silmin vapisevaa olentoa tuolla alhaalla, joka makasi yön kasteessa ja repi tukkaansa. Emäntä ei ole tänäkään yönä ollut kotona kuiskasi emäntä-piika aamulla toisille palvelijoille. Mitähän se toimittanee? Ja he painoivat päänsä yhteen ja kuiskasivat keskenänsä.
Tauti äkkiä vois kesken nuoruutesi korjata sinut pois. Saapuisit tuomiolle jumalten etehen. Tulisi tuosta ilmi kuolemas tahallinen. Jumalat harmajaparrat otsaansa rypistäis. Tuomio ankara sulle tällaiseksi jäis: "Yöllä ken haaveksiessa viluhun kuollut on, haavehittensa vanki ijäti olkohon. Runoilijaksi Suomeen heti hän pantakoon itkemään kaihojansa yöhön ja kuutamoon."
Vieraat menivät kaikki tiehensä, paitsi drotsi ja hänen rouvansa, ja pian näytti tuo ilolle pyhitetty linna autiolta haudalta! Seuraavana aamuna sulki Akselinpoika ijäti rakkaan puolisonsa silmät, ja meni sitte kansa-joukon kanssa uudestaan tiedustuksille.
Pysyykö se ijäti vähäpätöisenä, nimettömänä purona, jonka hiljaiset aallot huomiota herättämättä miljoonien toisten purojen ja virtojen keralla ovat lopulta valuva suuren valtajoen uomaan? Tahi koituuko siitä ihana Rhein, tahi valtava Tonava, jonka uoma muodostaa ikuisen rajalinjan maapallolla, kokonaisten kuningaskuntien ja maanosien rajan ja kulkuväylän?
Sätehet noiden neljän tähden pyhän valoivat valkeudellaan kasvot häitä, hän että eessäni kuin Päivä seisoi. »Keit' ootte, jotka vasten virtaa tummaa tulette vankilasta ijäisestä?» hän virkkoi, päätään arvokasta puistain. »Ken teitä johti? Ken ol' lyhty teille yön syvyydestä päästäksenne, joka ijäti synkistää nuo kuolon kuilut? Lait helvetin siis joko juurin järkkyy?
Päivän Sana
Muut Etsivät