Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Istukaa! Mistäs tämä Iidan toveri onkaan, minä en muista nähneeni. Tämä on tuolta Lahnaniemen talosta, selitti Iida. Opettaja muisti heti, talon nimen kuultuaan, sukunimenkin ja kääntyen erityisellä huomiolla uuteen tuttavaansa sanoi: Ei teiltä ole ollut yhtään lasta kansakoulussa. Ei ole ollut, vahvisti Aliina. Nythän tämä Aliina aikoo tulla, jos sopii, ilmoitti Iida iloisesti.
Aliina tunsi saavansa mielelleen huojennusta ja rupesi varovasti kertomaan kotioloistaan ja miten ne ovat mieltä vaivanneet, ja nyt ne noin sopimattomasti puhkesivat ilmoille. Samassa hän kertoi ystävänsä Iidan sairastamisen ja ilmoitti halunsa päästä tätä katsomaan, ennenkuin talvikeli loppuu.
Sillä kertaa ei kukaan tullut. Mutta tanssi oli lakannut, ja viereinen huone oli tyttöjä täynnä. Elli kuuli, kuinka ne juttelivat franseesista. Kaikki he olivat pyydetyt ensi franseesiin, muutamat toiseenkin. Kenen kanssa Arthur tanssii? Iidan kanssa. Kuinka hän ei tanssi Ellin kanssa ... sehän oli hänen kelkkadaaminsa?
Kalle ja Katrikin oikein loistivat tyytyväisyydestä nähdessään Iidan hartautta, mutta vieläkin tyytyväisemmät olivat he molemmat kotimatkalla venheen hiljaa liukuessa kotilahden melkein rasvatyynellä, kiiltelevällä pinnalla, kun Iida muistista kertoi heille saarnan sisältöä.
Rupesi vähitellen Katrista tuntumaan, että hänen on tuomiolla vastattava Iidan sielusta, jos se hukkaan joutuu ja hukkaanhan se varmaan joutuu, sillä mitäpäs hyvää sitä maailman rantoja kierrellessään oppisi. Kyyneleet kohosivat silmiin ja yltyivät vähitellen niihkutukseksi. Teki mieli herättämään rauhallisesti lepäävää Kalleakin ja pyytää anteeksi, mutta ylpeys löi vastaan.
Aleksin komea ja nuorekas vartalo näytti muhkealta sotilaspuvussa, erittäinkin kun hän käytti omia vaatteitaan eikä kruunun. Tätä eivät Iidan silmät voineet olla huomaamatta.
Vankihuoneella ei vielä Kallen ja Katrin sinne tullessa oltu ylhäällä, mutta siitä huolimatta röykytti Katri ovea, kunnes pääsi sisään. Vanginvartijan vaimo laski vieraat Kekkolan Iidan luokse tyrmään ja sanoi nimismiehen käskeneen laskea tyttö aamusella pois, sittenkuin oli selvinnyt, "kun sillä kuului olevan ripille meno muka." Tyrmässä oli jokseenkin huono siivo ja haju.
Aliina ymmärsi, että isä tarkoitti iän loppupuoleksi jotain huokeampaa elinkeinoa, ja vastasi jäykästi : Olen niin kauan kuin jaksan. Entäs vanhana? Syön ansioitani. Vai niin, vai niin, myhäili Auvinen. Ja se kaikki siinä mielessä, että saisit olla Iidan kanssa yksin seuduin. Onhan siinä sitäkin. Vaan jos Iida heittää hyvinkin pian opettajan toimen ja menee naimisiin.
Ja leipiä hetken kohenneltuansa hän meni jo edemmä asiaan, kysyi: »Jokohan sillä Pekka Hyvärisen tytöllä on miten paljon ikää?» »Senkö Muskon Hyvärisen», tiedusti Miina varovaisuuden vuoksi. »Sen Muskon.» »Eikö tuolla jo liene niillä paikoin... Senhän se on Olkkosen Iidan ikäinen», tapaili Miina.
Arthur kääntyi pois ja pyysi taas Iidan, jonka eräs toinen juuri heitti. Ja kyynelten läpi hän hämärästi näki, kuinka ne pyörivät ympäri lattiaa. Iida hymyili ja piti päätään keikallaan ja Arthur hiukan kumartui hänelle jotain sanomaan. Arthur oli niin kokonaan toisennäköinen kuin ennen, eikä Elli voinut käsittää, kuinka he mäkeä laskiessaan olivat voineet olla niin hyvät tutut.
Päivän Sana
Muut Etsivät