Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Sankarina toisessa oopperassa sitävastoin oli Aleksanteri suuri, ja hänen osaansa näytteli eräs italialainen nainen, signora Fabrici, jonka ääni ja käytös olivat tämän ylhäisen yleisön ihastukseksi kuin oikean husaarin.
Sill'aikaa saattoi kuulla, miten paikkakunnan pojat koettivat käsiharmonikoillaan vedellä viimeksi kuultua valssia; tytöt hyräilivät pidettyä sävellystä, ja koko tanssikentän yli, läpi kansanjoukon kaikuivat viileänä kesäiltana sävelet: »ah kuinka sinua lemmin!» Kun saksalaiset soittoniekat huomasivat, että uusi valssi oli innostanut nuorisoa, soittivat he kaikkien ihastukseksi sen vielä kerran.
Korkeimman siunaus seurasi siellä työtäni niin, että joulun edellä kotia palattuani oli minulla kotiväkeni suureksi ihastukseksi sekä hyviä, uusia vaatteita että myös rahaa toista sataa markkaa. Mielihyvällä läksin joulun jälestä isäni kyyditsemänä seminaarikaupunkia kohden opinnoitani jatkamaan. Se lukukausi onnistui hyvin ja ilolla palasin kesäluvalle vanhempaini tykö.
Tiikerinvuotaan verhottuna ministeri muka muristen ja sähisten kyykötti erään sohvan alla ja hyppäsi sitten aikamoisella ponnahduksella pöydän yli eräälle tuolille, siten hovinaisten ihastukseksi luonnon mukaan esittäen "pantterin rakkaudenloikkausta". Huolimatta kaikista juonista Maklakov pysyi virassa, tehden itsensä ja hallituksen vihatuksi.
Päivän valetessa olivat he kyllä niin onnelliset, että löysivät majan, missä Helena oli levännyt, ja Trevorin ilo muuttui ihastukseksi, kun hän siinä löysi toisen hansikkaan, johon kirjain P ja sana Länsi olivat verellä kirjoitetut. "Hurraa!" huusi korpraali; "nyt tiedämme olevamme oikealla tiellä. Se tyttörukka on kirjoittanut ainoalla läkillä, minkä taisi saada; hän on kirjoittanut verellänsä, sanoaksensa mihin päin meidän olisi kääntyminen." Näillä sanoilla hän lähti matkalle neuvottuun suuntaan ja Trevori seurasi, iloisesti liikutettuna; sillä nyt oli hän vakuutettu, että Helena vielä oli elossa eikä kovin kaukana. Tällä tavalla kulkivat he rivakasti edelleen, kunnes tulivat laajan kuivan tasangon reunaan, joka oli peräti puista paljastettu. Jälet veivät kaukaiselle, tasangon toisella puolella olevalle mäelle. Molemmat miehet alkoivat kulkea tuon aution tasangon yli, vakuutettuina, että mainitulla kukkulalla oliat heidän näkisivät. Ryövärit olivat todellakin myös tehneet leirinsä kukkulalle, koska Helena oli ollut niin väsynyt pitkästä vaelluksesta, ettei hän voinut paikaltaan liikkua; myöskin oli Silman muutamia kertoja kaatunut raskaan kuormansa alla. Brandon, joka ei enää pelännyt mitään takaa-ajamista, oli kirveellään hakannut muutamia oksia ja pensaita ja laittanut jonkunlaisen majan Helenalle, sekä alkoi nyt varovasti ja tarkasti vakoa ympärillä olevaa seutua.
Hän näki sitten kivimöhkäleen aivan kaivon reunalla. Tuli sen luo ja koetti liikuttaa. Saanko? Tehkää niin hyvin, sanoi Heikki nauraen. Ja kivi putosi mulskahtaen syvän kaivon veteen Fannyn suureksi ihastukseksi. Kauan eivät vieraat viipyneet näillä mailla. Tovereista ei ollut yksikään puhunut siitä illasta. He olivat kuin unohtaneet koko asian.
He olivat ääneti kaikki, salaisesti liikutettuina, sillä maa juuri vietti jokailtaista unelma- ja lepojuhlaansa: kuu oli kumartuneena hiljaisen kaunistetun armaansa luokse ja sitä katsellessansa hänen vieno muotonsa heltyi ja suli lemmeksi ja ihastukseksi; kukat kuiskuttelivat tähtien kanssa ja länsituulonen suuteli puiden lehtiä, niin että ne hekumasta vavahtelivat.
Kun hän pesi lattiaa, hän riisui ensin varovasti kenkänsä ja sukkansa, kietaisi hameensa ylös ja konttasi keskellä likaisia vesivirtoja paljailla, valkeilla polvillaan, kaikki Johanneksen suurimmaksi ihastukseksi. Kauneinta hänessä oli hänen käyntinsä, reipas ja pystyrintainen, niinkuin hänen esi-äitinsä olisivat tuhansia vuosia kruunua, vesiruukkua tai appelsiinikoria päässään kantaneet.
Feodor käveli siis yksin kylään ja sattumuksesta molemminpuoliseksi ihastukseksi kohtasivat Olga ja Feodor toisiansa kylän puolella. Olga oli jo kerjennyt tehdä tuttavuuden yhdessä kylän pienessä perheessä. Sinne johti Olga Feodorin ja siellä saivat vapaudessa keskustella yhtä ja toista. Feodor juoksi noutamaan Ollinkin keskusteluun.
Joe, käske iso-isä tänne!" Pikkuinen toveri, joka piti kiinni hänen esi-liinastaan, luihkaisi niin lujasti, että hän itse ujostui siitä ja kätki kasvonsa äidin liepeisin tämän suureksi ihastukseksi. Minä kuulin raskaan puhkinan ja puuskinan tulevan meitä kohden, ja pian Mr. Omer, lyhyempi-henkisenä, kuin ennen, mutta ei vanhemman muotoisena, seisoi edessämme. "Teidän palvelianne, Sir", lausui Mr.
Päivän Sana
Muut Etsivät