Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Tökötilläkö sinä olet voitanut lapikkaasi, kun siltä haisevat?» tokaisi Antti. Jussi vastasi: »Tökötillä... Niin, ja onhan sillä Hyvärisen tytöllä viisas isä, ja se olisi oikaissut, jos ei tyttö itse olisi älynnyt... Housujako sinä haet?» »Housuja.»
Antti tarkasteli sen visusti ja puheli itseksensä: »Pahoja säleitä on lähtenyt selästä... Tottapa ne eivät ole sitä ennen painamista hyvästi hautoneet... Mutta terve se näkyy sisästä olevan.» Samalla aikaa oli Hyvärisen tuvan akkunaan ilmestynyt akkunan täysi lasten kasvoja. Hyvärisen hoitoon oli näet jäänyt kuusi pientä lapsenlasta sitten kun niiden isä ja äiti oli kuollut.
Etumaisen kuorman päällä, sängyn kannella, istui Vatanen Kaisan rinnalla, niin että jalat riippuivat hevosen lautasille. Seuraavan kuorman päällä loikoi Antti mahallaan. Eräässä paikassa Hyvärisen talon tiepalstan kohdalla huusi Jussi hänelle: »Tämähän se on sen Hyvärisen talon tievuitti?» »Tämä.» Jussi alkoi miettiä asiaa.
Mutta viina ja päivä raukaisi niin, ettei hän jaksanut mitään ajatella. Aivan umpimähkään sanoa tokaisi hän: »Antaa se Hyvärinen tytölleen kelvollisen akan osuuden...» Jussille se oli ilosanoma. Nyt ei hän enää udellut, luuli näet Antin sanoneen sen Hyvärisen pyynnöstä.
Olivat sopineet sillä tavalla, jotta pääsevät laivalla yhdellä piletillä, eikä tarvitse kumpaisenkin eri lippua ostaa.» Hän tiesi kertoa vieläkin sitovampia seikkoja. Hänen viimein lähdettyänsä ei Hyvärisen tuvassa kuulunut hiiskahdustakaan. Kaikki ajattelivat Ihalaisen omituista päähänpistoa, ja kummastusta lisäsi se, että Vatanenkin oli uhannut lähteä Antin matkaan.
»Ja on se vielä roteva akka, se Kaisa itse», heräsi Jussi. »On se ... niin ikä-ihmiseksi», tarttui Antti. »On!» Seuraavalla kerralla heräsi Antti ensimmäisenä, sanoen: »Vankkaluisen eukonhan siitä saisi...» »Saisi siitä... Paljoa vankemman siitä saisi kuin Hyvärisen tytöstä», iloitsi Jussi. Antti huomautti: »Porsas kaivautuu pehkuihin maata... Nukuttaakohan sitä?»
»Syöttiväthän ne», myönsi Antti, ja Jussi heltyi, tunnustaen: »Höyliä väkeähän se on se Hyvärisen joukko...» »Onhan se ollut höyliä... Tässäköhän se on sen Mikko Niirasen tiepalsta?» Jussi ei sitä tiennyt eikä siis vastannut, mietti vain asiaansa ja kysyi taas: »Vai kuusi ruiskekoa on Hyvärisellä... Ei tainnut tulla puhetta muusta asiasta?»
Hän nykäisi tammaa innoissaan, uhkasi sitä ohjaksien perillä ja lisäsi: »Kukapa ne tytöt osaa jullilleen arvata ennen akaksi tuloa, ja tutkia kaikki niiden pelit ja konstit!» »Eihän niitä tiedä!» myönsi Antti, mutta puolusti kumminkin taas: »Vaikka eikö tuo liene tämä Hyvärisen tyttö äitiinsä tullut. Ja eihän sen äiti ole mikään toraluontoinen...»
Ja silloin hän käänsi hevosensa kujasille ja vedätti kuormansa Hyvärisen taloon. Talossa oltiin tulisessa kiireessä häävalmistuksien kanssa. Emäntä puhui Anna Kaisalle: »Eivätkö nuo jo tänä iltana tulle sieltä Joilta... Ja tuo se Vatanen sieltä nyt aika tuliaiset.» Ukko Hyvärinen siihen vielä lisäsi: »Eihän se Jussi rupea siellä turhaa viivyttelemään.
Hän läiskäytti Anttia leipälapiolla ruumiin keskivaiheille ja sanoi: »Ala nyt jo nousta siitä ja mennä Hyvärisen ukolta tulitikkuja hakemaan, jotta pääsee tästä pellavariiheen!» Antti nousi verkalleen, istui kotvasen, imeksi sammunutta piippuaan unisena, haukotteli ja kysyi: »Vai jo siitä on yli puoli vuotta Vatasen Jussin eukon kuolemasta.»
Päivän Sana
Muut Etsivät