Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
'Såsom nyss mjölkadt, niinkuin vastalypsettyä', sanon minä: Sinä hymyilet miehet hymyilevät. Sitte ryyppään minä, ja sitte taas sinä minä sentään aina pyyhkäsen hihallani leilin suuta omain huulteni jäleltä, ennenkun sen sinulle annan. Se tietysti on miehistä hirmuisen hienoa. 'Tuotapa minä en olisi uskonut! sanoo joku ja miehet alkavat taas jatkaa syöntiään.
Miten voisin mä hillitä mieltäni siis en huoli mä maailmasta. Viis veisaan mä siitä, jos köyhä mä oon ja jos leipäni maailmalla; hän on mun, hän on mun! sen tiedän mä vain, mun ainoan taivas-alla. Salatieto se sentään vielä nyt ois, sitä sulle en juoruta saisi mut onneni viesti jo tahdottain yli huulteni huilata taisi.
Mun armaani pieni geisha on, hän on aamunnousun ja Mikadon maasta. Hän herää luuttujen soittohon yön unesta onnekkaasta. Häll' on otsa kuin kirkkahin puolikuu, kun hän kapean kupeensa tanssihin vyöttää, hän onnenunia uneksuu ja kultakaloja syöttää. Ja hän kuulee mun huulteni kuiskailun monin illoin, kun luuttunsa sävelet helää: »Oi geisha, niin kaunis on lempes sun, niin ihanata on elää!»
Viis veisaan mä siitä, jos köyhä mä oon, Ja jos leipäni maailmalla: Hän on mun, hän on mun! sen tiedän mä vain, Mun ainoan taivas-alla. Salatieto se sentään vielä nyt ois, Sitä sulle en juoruta saisi Mut onneni viesti jo tahdottain Yli huulteni huilata taisi.
"Sen vaikutuksella ei ole aivan varmaa määrää kenties huomis-aamuun saakka". "Kenties myös ijät kaikki", virkkoi sairas. "Herra tohtori, maistakaapas sitä juomaa nyt kohta itse, muuten ei se mene minun huulteni välitse". Lääkäri noudatti käskyä ylenkatseellisella hymyllä.
Hän tuijotti forstmestariin hetken aikaa äänettömänä ja sitten sortuneella ja käheällä äänellä ja raskaasti hengittäen jatkoi: »Etten minä kiroaisi kieltänne! Minulla on siihen sama oikeus kuin teilläkin, sillä kiilloitetuissa kengissänne sameat tahrat, joita aina ennen sadattelitte, olivat lapsenne, minun minun huulteni jälkiä.» Forstmestari kuin olisi iskun saanut lysähti istumaan sohvaan.
Ei pisar ainutkaan mun vuotanut kaihoni maljaan, jonka ma kurkoitin maisia riemuja päin, en ole kuumain huulteni pyyntöön kaikua kuullut, niinkuin tyhjyyteen kuiskannut kaihoni oon. Oi sinun puolees taas, sinä valkea, silmäni nousee keskeltä turhuuden, kahleista valheen ja yön.
Tänään ensi kerran pääsi se huulteni yli, mutta vain näyttääkseni sinulle, kuinka sinä kaikki nämä vuodet olet ollut halveksitun Åke Henningin vallassa, kuinka olisin voinut, jos olisin tahtonut, kukistaa sinut, ja siksi on minulla oikeus vaatia Esterin onni palkinnoksi siitä, mitä olen tehnyt."
Päivän Sana
Muut Etsivät