Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
He olivat jo hyviä tuttuja, melkein sinuttelivat toisiaan ... se sattui kuitenkin vielä vain välistä kuin vahingossa, mutta muuten kutsuivat he toisiaan nimeltä. Eikä Elli enää ollenkaan Arthuria ujostellut. Kyllä häntä oli hupakko ollut, kun oli silloin ensin aikonut pakoon juosta!...
Ja sinua minä olen opettanut lukemaan ja olen tanssinut sinun kanssasi leikkikedolla ja aina olen sinusta paljon pitänyt, Bergit; sillä sinä et huoli ainoastaan naurusta ja pilasta, kuin muut tytöt, etkä myöskään ole niitä, jotka eivät saa sanaa suustansa. Sinä olet kelpo ja kaunis ja ymmärrystä sinulla on". "Näyttää vaan siltä, sillä ei minulla ole enemmän kuin muillakaan, hupakko kuin olen.
Oliko tuo ompelutyttö ? Nora. Ei, se oli Kristiina; hän auttaa minua pukuani kuntoon laittaessani. Saatpa nähdä kuinka sievännäköiseksi minä tulen! Helmer. Niin, eikös se ollut sangen hyvä tuo mielijohteeni? Nora. Erinomainen! Vaan enkös minäkin ole hyvin kiltti, kun teen sinulle mieliksi? Helmer. No, no, pikku hupakko, tiedänhän, ettei sanasi sitä tarkoita.
Teidän armonne, sanoi hän, nythän on miltei keskiyö, ja mitä ihmiset sanoisivat, jos... Enempää ei kreivi kärsinyt kuulla. Hän astui esiin. Kirsti kiljaisi kauhistuksesta nähdessään pitkän miehen astuvan esiin uutimien takaa. Eikö jo riitä, sinä itsepäinen hupakko, että kreivitär sinua käskee! Pitääkö minunkin vielä käskeä? Mene, mutta henkesi uhalla älä kenellekään ilmaise minun täällä oloani!
Ilmoittaaksesi hyvälle Jumalalle asioiden tilasta, sinä pieni hupakko. Porstuvan kelloa soitettiin. Minä kuivasin nopeasti kyyneleeni. Kukahan näin aikaisin mahtoikaan tulla? Se oli isäni. No, lapseni huudahti hän hengästyneenä, heittäytyen nojatuoliin. Oletteko jo kuulleet suuren uutisen loppuehdotus? Kyllä, olen juuri kertonut kaikesta Marthalle.
Ota sinä vaan kultakappaleesi, sinä hupakko, minä en sitä ottaisi, vaikka se heitettäisiin jälkeeni". Kari oli puuastunut, hän puri hampaansa yhteen ja katseli alas miehensä puoleen. "Sinä kuulet sen, Anders?" sanoi hän. Anders seisoi siinä suuttuneena ja hämmästyneenä; hän ei tietänyt mitä tehdä, mutta meni viimein Marit'in luo ja otti hänen käsivarrestansa kiinni.
Nyt tuli Tepolle juhla, kelpaa nyt kyliä käydä, talojen tanhuita ajella kuuluvilla kulkusilla, kun onpi ori edessä. Minä lennän kuin salama. Nyt on vuoro vaiennella tuo hupakko huutelija. Taikka ehkä häntä vois käyttää johonkin? RUOTUS: Täss' on tehtynä petosta. Kaikki joutuhun jälestä. Isäntä lienee mennyt saattamahan. On tääkin yö mokoma.
Mutta saako näitä rohtoja pian apteekista, sillä minulla ei enään olisi aikaa niitä pitkältä odottaa? HOFFMANN. Oletpa aika hupakko. Mistä minä tiedän, mitenkä kauvan suvaitsevat niitä valmistaa! SAARA HUMALISTO.
Minä kumminkin murhaan itseni koska sinä minut hylkäät. VIKTOR. Pikku hupakko, mikä oletkin! Herra antakoon minulle anteeksi, mutta nyt ovat voimani lopussa. En voi enää vastustaa. Ei, minä en voi! SYLVI. Viktor ? VIKTOR. Tietysti minä sinua rakastan, sinä armas, ajattelematon lapsi, tietysti minä sinua rakastan rakastan aina hulluuteen asti.
Jotakin sinnepäin minäkin ajattelin. HOMSANTUU. Sinä elät kuin kreivi tästä lähtein, Risto. Aina vähän päästä minä kannan sinulle rahoja. Ja silloin käy mielesi joka kerran iloiseksi. Eikös niin, Risto? RISTO. Se on tietty. Kun saan rahaa. HOMSANTUU. Mikä hupakko minä olen. Itken ja nauran yhtäaikaa. Tuntuu niin hyvältä ja kevyeltä nyt, vaikka kyyneleet vielä silmissäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät