Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. marraskuuta 2025


Sinä hävytön lapsi, voitko katsoa minua kasvoihin vaalenematta? Tilda. Mitä isä tarkoittaa? Missä on nyt ne viisikymmentä tuhatta, jotka rikas eno lupasi teille? Haha! Niin missä on minun viisikymmentä tuhatta piasteriani? Antakaa takaisin minun viisikymmentä tuhatta piasteriani! Ai hitto vie! Mokomakin laivojen omistaja Rio Janeirosta! Haha! Job. Niin, purjehtikaa heti tänne laivojeni kera!

Hän kutsui minua sinne tänään keilaradalla. No, onnea sitten mitä hauskimpaan joulunviettoon tohtorinnasi kanssa, nauroi Ludvig, silittäen kädenselkämällä poskiaan, mutta samassa hypähtäen ylös. No, eikö hitto vie, minun vielä pidä ajattaa partanikin! Ei täällä sitten saa hetkeäkään istua alallaan, toista se on talonpoikaisoloissa.

Vielä toki on kello tallella taskussani. Pannaan vaan polkaksi, kylmähän täällä on. Uhkeita miehiä nuo aliupseerit. Kenen heistä saanee lähimmäksi päällikökseen. Täytyy varoilta antaa heidän voittaa sormikoukussa itsekunkin. Talosta iltanen. Puuro näköjään riittää. Maitoa määrältä. Vieläkö tässä ruokaluvut? Mutta onhan kruunulla aikaa. Ja sitte maata. Hitto tässä kotia muistelkoon!

Nyt kun te kuulutte meidän miehiin, ei minun tarvitse enää pitää salassa sitä kiitollisuuden velkaa, jossa teille olen, eikä enää salata teiltä, että se kapinan-nostaja seppä, jonka te pelastitte, ja minä olemme sama henkilö". "Tekö? Hitto vieköön!

"Matami se ostaa silloin, kuin ostaa", sanoi Jaansonni. "Niin, meitä on kaksi henkeä", vastasi mummo. "Ketä kaksi?" Mummo osoitti Elsaa. "No, hitto vieköön! Mistä te tuommoisen neiden olette käsittänyt? Enempi semmoisia; niitä vaan sellaisia tyttöjä ei kasvakaan joka mökin nurkassa!" "Missähän niitä luulettekaan kasvavan?" "Se täytyy olla parempi paikka, jossa tuonlaisia tyttöjä kasvaa!"

«Hovimarsalkka V n leskirouvan luokseko?» «Ei, hitto vieköön! Sitä ämmää en voi kärsiä. Hän ripittää minua alati! Minua ripittää? Minun tekisi mieleni ripittää häntä, minun! Ja hänen siunattu rakkikoiransa sitten, Pyrrhus eli Pirre, mikä lie, senhän tahtoisin tappaa! Ja sitten se rouva on niin laiha! Minä en voi kärsiä laihaa väkeä, kaikista vähemmin laihoja ämmiä!» «Ettekö?

Veljet, uus on hällä tahti; hauska nähdä, kuinka nyt on kantava hän pystyn nenän; halki Suomen juostuansa tohti viimein tehdä tenänCronstedtin nuor' adjutantti, Reiher luutnantti, nyt pisti: »Klingspor tenän! tuon ken kertoi, pettyi vallan peevelisti. Adlercreutz ja Hertzen poisti häpeämme lailla miehen; marski, hitto vie, kuin aina matkusti jo tipotiehen

Tässä on nyt sinulle, parahin Flaccus, koko luettelo, sanoi Ludvig. Koeta nyt parastasi! Minulla kyllä, hitto vie, ei ole aikaa sekaantua koko hommaan. On vielä koko joukko ostoksia tehtävä, niin että ennen kello 7:ää illalla ei teidän tarvitse ajatella näkevännekään minua kuin joskus pikimmiltään.

Kirje! huudahti konttoristi, hypähtäen seisaalleen, sillä hän aavisti, kuka prinsessa oli; kirje!... Voi, antakaa tänne, antakaa tänne! Se on sellainen paperi, että siitä voisi leikata itselleen irtokauluksia, virkkoi Ström, kopeloiden taskujaan; siinä on oikein kultareunukset ja sinettikin, hitto soikoon, ja käsiala on kuin englantilaista kaavakirjoitusta.

Ei siellä tarvitse huolia ruuasta; laivan pohja on ruokaa täynnä, ja kun ilma on oikein raju, maistuu Suomen paloviina kaksi vertaa niin hyvältä kuin maalla. Mutta totella merellä pitää ja paikalla, muuten...« Mikko hosui kädellään selkäänsä kohden. «Tpruu! Aappo, pysäytä! Hitto vieköön, tuossa makaa mies, herra, päihtyneenä tahi kuollunna. Häntä ei saa siihen jättää«. Aappo pysäytti.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät