United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
LOUIS. Hän teltassanne purkaa harmiaan. KUNINGAS PHILIP. Ja, kautta kunniani, tämä liitto Ei hänen harmilleen tuo suurta hoivaa. Mut, veli Englanti, tuon leskirouvan Mitenkä hyvitämme? Tänne tultiin Oikeuttaan puoltamaan, mut, herra nähköön, Se kääntyi toisin, omaks eduksemme. KUNINGAS JUHANA. Se korjattakoon.
Rasmussenin rouva sai leskirouvan pestyksi ja asetti hänet kakluunin eteen kuivamaan, ja kaiken tämän tapahtuessa nuhteli emäntä karjapiika-raukkaa, selittäen että siistissä seurassa aina annetaan ihmisten itse ottaa eikä tyrkytetä heille neljää teekuppia yhtä haavaa, ja että sitä paitse niin paljo tee, sokeri ja kerma vaikuttaa vahingollisesti ihmisiin ja vaatteisin yleiseen ja leskirouviin ja sinisiin silkkihameisin erittäin.
«Hovimarsalkka V n leskirouvan luokseko?» «Ei, hitto vieköön! Sitä ämmää en voi kärsiä. Hän ripittää minua alati! Minua ripittää? Minun tekisi mieleni ripittää häntä, minun! Ja hänen siunattu rakkikoiransa sitten, Pyrrhus eli Pirre, mikä lie, senhän tahtoisin tappaa! Ja sitten se rouva on niin laiha! Minä en voi kärsiä laihaa väkeä, kaikista vähemmin laihoja ämmiä!» «Ettekö?
Tukholmassa osti hän suuren kivimuurin, mutta asui melkein aina vuorotuissa asunnoissa, joita hänellä oli useampia yhtaikaa ja riiteli aina isäntäväkensä kanssa. Yhteen aikaan asui hän erään sivistyneen ja hyväntapaisen leskirouvan luona, jolla oli ihana tytär. Hovineuvos rupesi tätä kosioimaan, mutta ukko sai heti paikalla rukkaset.
Kaikesta sydämmestäni toivotan Teidän Armollenne onnea ja siunausta, ja toivon Teidän Armonne tulojen lahjoitusmaista aikaa voittain käyvän suurimmiksi, kun autuaan leskirouvan aikana.
Ville ja minä olemme luvanneet päivystää sairashuoneella, sanoi Kalle, ja Flaccuksella on kai, kuten tavallisesti, omat ihmeelliset tiensä. Minä menen erään nuoren leskirouvan luo, erään tohtorinna Nassevitschin, niin muistaakseni hänen nimensä oli, sanoi Flaccus tyynesti. Hän on syntyisin luterilainen ja miehensä puolelta sukua kapteeni Blomagoffin, Viaporin »provianttirotan» kanssa.
Ensimmäisen kertomuksen nimi on »Rouva Vilenius ja hänen poikansa», josta sen sisällys jo häämöittänee. Mutta köyhän leskirouvan suhde sokeaan, intohimoisesti rakastettuun, ainoaan poikaan on tässä kuvattu sovinnaisesta jyrkästi poikkeavalla tavalla.
Mutta siihen luki hän tämän sisarensa ja hänen kaksi tytärtään. Näitä rakasti provasti niinkuin omia ainakin rakastetaan. Anna, vanhempi leskirouvan tyttäristä, oli jo useita vuosia päälle kahdenkymmenen.
Joka kerta kun hän joutui leskirouvan läheisyyteen, puristi hän vatia kuin suonenvedossa ja katseli leskeä hurjin silmäyksin, ikään kuin häntä vaivaisi heittohulluus ja hän tuntisi mitä pahimman halun nakata yhden ruoka-annoksen rouvan päähän, ja kun hän oli tullut hänen ohitsensa, pääsi häneltä helpoituksen huokaus ja hän näytti kiittävän taivasta siitä että onnellisesti oli kiusauksen voittanut.
Säpsähdys kävi läpi seuran ja äänettömyys syntyi. Sisäpiika, joka luuli hänen aikovan pitää katumussaarnaa, seisoi ovessa ja nosti silmänsä taivasta kohti ja näytti erittäin hartaalta, kun taas karjapiika katseli häntä kauhistuksen silmäyksillä ja näytti olevan vähältä nakata maljallisen vaniljijälkiruokaa leskirouvan syliin. "Hyvät herrat ja naiset!" uudisti Rasmussen.