Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Kyllä se tämä meidän Matti ottaa luntakin henkeensä eikä vain ilmaa. Monta monituista kertaa päivässä tulee ulkoa ihan yltäpäältä lumessa, silmänreikiä vain vähän näkyy. Kun entinen pirtissä vähän sulaa, niin sittenhän se uusi lumi paremmin tarttuu makkarana pyöriessä nietosten harjoilta alasmäkeen.
Meidän pesuettamme ei ollut vähemmän kuin yhdeksän päätä ja meillä äidin kanssa tahtoi olla siitä riidat, että me päiväkaudet jymysimme ulkona niin kesällä kuin talvellakin. Mutta me emme tarvinneetkaan apteekin lääkkeitä, kuten herrastalojen lapset, joita hengentulleen edestä varottiin varsinkin talvista ulkoilmaa henkeensä vetämästä.
Puiden oksilla kilpailivat peipposet, keltavarpuset, pajulinnut; sannikolla ja raunioilla kumartelivat kivitaskut, aidanseipäissä kultasirkat ja västäräkit antoivat kuulla yksitoikkoiset säveleensä. Ja "kaukana korvessa käkönen kukkui". Aumolan portailla istui Valpuri ja veti mielihyvällä henkeensä suloista kesäilmaa.
Emäntä painautui taas peitteitten sisään, veti jalkansakin koukkuun, kuten ennen pikkutyttönä nukkuessaan, ja koetti olla peitteen alla kauan, jottei silmiin näkyisi mitään. Viimein kuitenkin hengitettävä ilma rupesi tuntumaan tukahduttavalta, hän nosti peitteen laitaa saadakseen raitista ilmaa henkeensä.
Ainoastaan vapaa kansalainen voipi perintönä ja tekojensa kautta omistaa isänmaan henkeensä ja vereensä. Sillä hän antautuu tahallisesti velvollisuuksille, joita säätämässä hän välillisesti tai välittömästi on ollut osallisena. Hän nauttii itsetunnolla oikeuksia, joita hän isänmaan palveluksessa on koettanut ansaita.
Tällaiset henkilöt tulevatkin tämän rakkautensa tietä todelliseen elämänkosketukseen kansan kanssa, ja saavat he tästä välittömästä, ravitsevasta kosketuksesta henkeensä sitä, mitä ruotsinkieliseltä sivistyneistöltämme yleensä puuttuu: yksinkertaisen, koruttoman ja luonnollisen elämäntajun.
Juuri noita kuivattuja lehtiä oli kääritty samanlaiseen kuivaan lehteen, ja siten oli saatu sellainen paperitötterön näköinen, jonkalaisia lapsille tavallisesti annetaan helluntaiksi. He sytyttävät sen toisen pään ja imevät toisesta päästä ja vetävät savun henkeensä. Sillä tavoin he huumaavat itsensä, tulevat samalla kertaa vähän humalaan eivätkä tunne väsymystä.
Nytpä he kulkivat Hinkin kanssa ei koulusta kotiin läksyjä lukemaan, vaan hämärtyviä katuja myöten epätietoiseen, viehättävään vapauteen. Sillä Hinkin läikkyville merille lähtevä mieli heitti suuresta yltäkylläisyydestään leiskauksen kapteenillekin. Ja jo veteli kapteeni syviä huimaavia savuja Hinkin paperossista, kokonaan hänen henkeensä antautuen.
Näytti siltä kuin olisi hänen henkeensä vuotanut uutta voimaa, ja kuin olisi saanut kyvyn olemaan iloisena ja elämään kärsimyksen ja kuoleman varjojen keskellä... Näinä päivinä hän keskusteli paljon, ei ainoastaan Gabriellen ja pastori Strandin, vaan myöskin kirjanpitäjä Sidvallin keralla, jolle hän anteeksi anoen myönsi kantaneensa katkeraa vihaa häntä ja hänen ystäviään kohtaan, eikä kukaan heistä voinut unhoittaa, miten hän jo kypsynein voimin selitteli heille Jumalan peitettyjä salaisuuksia, jotka vielä hiukan aikaisemmin olivat olleet hänelle itselleen oudot, vaan jotka tuntuivat tulevan hänen sielunsa silmille yhä selvemmiksi ja ihanammiksi, sitä mukaa kuin kuolon pimeys läheni.
Lotten sai siitä savua henkeensä, alkoi rykiä ja nousi pois. Ka, no mikset sinä suudellut? Mikset sinä suudellut, sanoi Antti, naama tyhmän nolona. Ei, kuule Antti, ei sitä sillä tavalla ... sinä et osaa vielä ollenkaan naisten kanssa, rupesi Kalle häntä neuvomaan. Ole sinä, niinkuin minä olen...
Päivän Sana
Muut Etsivät