Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Halutyöni, kerran tehty, soisin, ettei oliskaan se tehty. Häijyhenki vai taivaanko voima näin kääntää äkisti ympär meidän tahtomme? Minä vaan en mielisikään enään olla Claudion murhamies. Mutta toivonpa toki, että saa hän kuolemansa Canziolta, ja minä hengitän vapaasti vasten nuorta elämääni taas, joka niin varhain uhkasi ahdistua.
Niin, minusta tuntui siinä tuokiossa, kuin pitäisi hänen astua sisään tuosta ovesta, joka niin usein oli avautunut hänelle. Mutta mitä kannattaa puhua ajoista, jotka ovat menneet! Mitä näissä huoneissa olen kärsinyt ja mitä nauttinut, sitä ei kukaan voi aavistaa, ja välinpitämättömänä en voi milloinkaan, niin kauan kuin hengitän, kulkea niiden läpi.»
Tuo rakas olento istuu siellä etupenkillä kymmenen muun neitosen kanssa ja tekee ahkerasti muistiinpanojaan. Laittaun aivan hänen taakseen, hengitän melkein hänen niskaansa ... ja mimmoiseen niskaan! Oo! Se on niin valkea, niin kaunis, niin makoinen, niin hieno, ja tukka kähertyy siinä niin veitikkamaisesti.
VIKTOR. Niin, niin, sinä olet oikeassa. Oikeassa nyt niinkuin aina ennenkin. Kiitos, Alma, kiitos varoituksesta, se tuli kreivin aikaan. ALMA. Kiitos itsellesi! Nyt tunnen sinut taas omaksi veljekseni. Ja nyt hengitän taas helpommin. VIKTOR. Lähdemmekö pois? ALMA. Voinhan luottaa sinuun? Lupaatko tehdä asiat selväksi ja saattaa kaikki oikealle tolalle jälleen? VIKTOR. Mutta mitä sanoo Sylvi?
Ilma on lämmin; minä lähden yöjunassa, olen huomisiltana rakkaassa, rakkaassa Dierkhofissa, juon neljä viikkoa maitoa, hengitän aron ilmaa ja palaan terveenä tänne takaisin kun täällä on kaunista, kun puut kukoistavat ja silloin on kaikki, kaikki hyvä eikö niin, isä? Voinhan nyt lisäksi lähteä ihan huoletonna; jäähän rouva Silber sinun luoksesi, parempaa hoitoa et voi saada.
Ken untanne on häirinnyt? PISPA HENRIK. Ei kukaan. Kun vuoteen mulle saivat tehdyksi Tuon köyhän töllin hurskaat asujamet, Mä menin levolle ja nukuin pian. Mut maatessani kummallisen unen Näin. Vapaasti taas täällä hengitän... Niin raitis ilma on... KAARLO. Mut surman kylmä! PISPA HENRIK. Se uneni ol' erinomainen.
Ah mun ystäväni! minä hengitän vapaasti; sillä pudotinhan valtikkani alas ja rauhan tein minä, rauhan, rauhan, rauhan! Voi, tuskallinen, kuluttava uhka oli mun valtani, oli aina taistelo sydämmeni portailla. Mutta nyt pois tuo sotaisa muoto; pois myrskyn jännitys mun elämäni laivan purjeesta. Miksi en valitsisi oikeaa satamaani? LIINA. Haa! Oletko varma siitä?
Ei, viipykäätte vaan! Taas hengitän. Ma kohta hänet saan. Kymmenes kohtaus. Nyt onko haihtuneet nuo kainot huolet? Min' olen päättänyt. Ja miks' niin vakaa? Niin vain! Ei ihme. Suostumus, näet, isä, Se kieleltä ei perhon lailla lennä. Mont' oikkua, mont' arkaa ajatusta On ensin voittaminen, ennenkuin Sanoa arvaa: tuossa käteni! Suloinen käsi! Kuinka olen saanut Sua odottaa!
Ja koska aamu syttyy vuorten takaa, sua, kaikkivalaiseva, tervehdän ja koska kirkkauttaan taivas jakaa, sua, kaikkiavartava, hengitän. Ma mitä tiedän, tunnen maailmata, sen, kaikkein viisain, tunnen kauttas sun. Kun lausun Allahin ma nimet sata, niin liitän jokaisehen nimes sun. J
Kvartetti uottaa saa mua sata vuotta! Ma täällä vuori-ilmaa hengitän; on täällä kukat, vuonon väljä vesi, ah, laaksoon tähän laululinnut pesi, ja onnen keijukainen, tääll' on *hän*. Lujasti kiinni pidä, harvinainen on näillä mailla onnen keijukainen. Katselee rakennusta kohti. Vait, Svanhild puristaa hänen kättään. Poistun, kertomatta heitä salaisuus, joka yhdistävi meitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät