United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun herrat menivät levolle, oli aurinko nousemaisillaan. Pirullisia aikeita. Väsynyt ruumis lepää, missä vaan lepopaikan löytää; puiden oksat kattona, pehmeä sammal vuoteena, tuo ei ole lepopaikoista huonoin. Vaan vaivattu sydän, särjetty sielu missä ne lepoa löytävät? Tokko unen helmassa? Metsässä puiden keskellä vallitsee hiljaisuus.
Kun Ruotsin valtakunta ja Suomi sen helmassa viisikymmentä vuotta ennen kertomustamme oli pudonnut valtiollisen suuruutensa korkeuksista ja menettänyt kolmannen osan alaansa, täytyi ruveta miettimään, miten saataisiin nuo syvät haavat parannetuiksi ja sisällisessä varallisuudessa voitettaisiin takaisin, mitä valtakunta ulkonaisessa vallassaan oli kadottanut.
Eräänä sunnuntaina muutamia päiviä tämän jälkeen, kun Mathieu oli kävelemässä vaimonsa ja lastensa kanssa, välähti hänen mieleensä äkkiä ajatus, joka ratkaisi koko heidän elämänsä. He olivat menneet iltapäivällä ulos ja aikoivat nauttia virvoituksia luonnon helmassa. Kun he olivat kulkeneet teitä ja polkuja, istahtivat he metsän reunaan tammen suojaan.
Päästyään tästä sulhasmiehestä heittäytyi hän istumaan vaatekirstun kannelle ja nojautui seinää vasten ajatuksiinsa. Siinä hän istui luoden välistä silmänsä orrelle levitettyihin huiveihin ja Hemmon heittämiin kenkiin ja sitten omiin, helmassa lepääviin käsiinsä.
Hän ei enää rukoillut, huulet olivat lakanneet liikkumasta. Ristitetyt kädet helmassa istui hän vaatekasassa, ajatukset nähtävästi pysähtyneinä tuijotellen yhä tuonne pimeään nurkkaan. Miten syvillä kuopilla posket olivat ja miten keltainen niiden väri! Joku kuului tulevan rappusissa. Kuulihan emäntä sen, mutta tajuntaan ei se pystynyt.
Hän heitti viitan ylleen ja käyskenteli kauan metsässä. Edetessään yhä syvemmälle kuusten juhlallisiin pylväsholveihin, oli hän tällä hetkellä kyllästynyt ihmismaailman ikuiseen eripuraisuuteen, ja toivoi, että hänen suotaisiin elää loitolla vertaisistaan luonnon rauhaisassa helmassa. Sill'aikaa keskustelivat laamanni Skytte ja pastori Svenonius tärkeistä asioista.
Onnellinen se maa, jonka helmassa tuhannet järvet lainehtivat ja jonka rannat merta vasten tekevät sataneljäkymmentä peninkulmaa! Meri luo valtaa ja vapautta, meri antaa varoja ja sivistystä; meri on viljelyksen tuoja maan päällä, ja maa, joka on yhteydessä meren kanssa, ei koskaan voi jähmettyä hädän ja sorron alle, jos se vaan ei itse ole siihen syypää.
Jos pulassa ovat rakkahamme, Me vakaasti sitä valitamme; Jos onnen helmassa vihollinen, Me tuskinpa käsitämme sen. Päinvastoin: juhla syömellemme, Me kaksin kerroin riemuitsemme. Ruhtinaan ohje. Jos ihmisiä et aatteen teille Sa tahdo päästää, tee huvia heille; Vaan jospa suot heille onnen teitä, Niin keritytä ja suojele heitä. Petos tai valhe?
Se toisinkin olla, veljeni, vois: Jos kypsynyt ois sinust' oikea miesi, Sun kuolosi maalleni vaurio ois. Jos sydämes täys' olis ollut tulta, jos tahtosi terästä, neroa pääs, Niin valitan, että ties päättyi sulta Jo keskellä kaunihin kevätsääs. Uus' aikajakso alkaa jo korpein helmassa.
Mitä siitä jos haaveeni verkot vaan on verkkoja hämähäkin! Mitä siitä jos omieni viittova vaan on laulua laineiden näkin! Moni nukkui nuorihin toiveisiin ja heräsi hapsihin hopeisiin tai herännyt täällä ei milloinkaan. Missä? Milloin? Helmassa maan. Minä tahdon riemuja keväimen ja onnesta osani kerta! Olen imenyt rintoja totuuden, mut niistä vaan tuli verta.