Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
Ei millään puheella, sanoi Liisa nauraen ja meni muuta kuulemasta kamariin vuodetta laittamaan. Reeta jo haukotteli ja sanoi Viijalle, että mene sinä tuonne kamariin nukkumaan, meitä vanhoja haluttaa olla täällä lämpimässä. Kasvukumppanit istuivat kamarissa kahden puolen pientä pöytää.
Eikö se ole merkillistä! ihmetteli Henrik yhä. Kaikki on vierasta ja sen keskellä on kotoinen paikka. Uuno haukotteli. Ja mikä kohtalon kumma leikki on juuri Johanneksen tänne toimittanut, joka oli niin perin pohjin savolainen, ja naittanut hänelle pohjalaisen vallesmannin tyttären ! Saamattomuus, sanoi Uuno, joka oli matkasta väsynyt. Ei, ei, et sinä ymmärrä mitä minä ajattelen.
Pilkisti pihalle tuosta: hepo seisoi niinkuin seinä, mies körötti niinkuin köngäs. Muisti eilistä muretta, hyrähti hymyhyn huuli: "Hyv' on olla onnen myyrä, kuoma julkisten jumalten." Haukotteli haikeasti, tuosta lautsalle laseikse, päätti päivän nukkuvansa; käänti päätä, siirti kättä, koetti kumpaakin sivua, ei unonen tullutkana.
Olavi laskeutui sinne harvemmin kuin ennen, oli silloinkin hajamielinen ja harvasanainen ja meni kohta jo takaisin työhönsä. Pastori enimmäkseen nukkui, ja silloin kun ei nukkunut, hän haukotteli. Sadetta kesti monta päivää perätysten. Ilma oli syksyistä ja kylmää.
Patras venyessään kivillä rautaisen portin luona haukotteli, huokaili ja toisinaan ulvoiki: kaikki kuitenki turhaan siksi kunnes kirkon ovet suljettiin. Silloin kirkosta tuli Nelloki ulos ja puristaen käsillänsä koiran kaulaa sekä suudellen sen kuonoa, aina kuiskaili sille nuo yhdet ja samat sanat: Jospa vaan saisin nähdä niitä, Patras! Jos vaan saisin nähdä!
Hän hylkäsi kuitenkin heti tuon ajatuksen ja rupesi nopeasti pukeutumaan. Peseytyessään hän tuli pitäneeksi pientä kolinaa. Liisa heräsi. Heräsi ja haukotteli haikeasti, silmät ummessa vielä. Sitten hän katsoi harailevin silmin ympärilleen niinkuin ei olisi tajunnut vielä, missä oli. Hyvää huomenta! huusi Johannes hänelle, kasvot vielä puoleksi pesuvadissa.
Rouva Rabbing päästi hänen kätensä ja sulki jälleen silmänsä, tyyni, onnellinen ilme kasvoillaan. Nähtävästi katsoi hänkin, että he kaksi saattoivat olla toistensa suhteen täysin turvalliset. Johannes haukotteli ja koetti uinahtaa hetken todellakin. Mutta se onnistui vain puoleksi. Mielikuvat jatkoivat kulkuaan.
Björnholt taas laimistui. »Minä luulin teidän urkkineen jonkun vehkeen», hän sanoi. »Minä sanoin Herran sormi » »Niin, niin tietysti luonnollisesti » jupisi Björnholt ja haukotteli. He astuivat vähän aikaa ääneti. »Nämät ovat vaikeita aikoja kauppiaille», Vildhagen huomautti. »Noo, hyvätkin kauppiaat valittavat aina.
Veli, joka loikoi nojatuolissa jalat suorina, haukotteli peittelemättä sillä me olimme vanhat ystävät. En enää voinut jäädä pitemmälle istumaan, vaikka olisin vielä hetkisen tahtonut katsella häntä täältä lampun varjon puolipimeästä tuohon, jossa hän istui likellä valoa, kumartuneena kudoksensa yli. Nyt hän pani sen pois pöydälle ja aikoi nähtävästi nousta.
Niinpä minuakin, vastasi Ristolan emäntä, sormellaan hieroen kankeita silmiään, eikö vaan liene ukkonen ilmassa, koska niin rasittaa. Ja hänkin haukotteli pitkään. Veneet, joita suuri parvi oli yhtä aikaa lähtenyt rannasta, erosivat vähitellen toisistaan Kallaveden suurella selällä ja menivät kukin omalle haaralleen. Ilma oli tyyni, päivä kuuma ja vedenpinta huikaisevan kirkas.
Päivän Sana
Muut Etsivät